Kaksi aihetta on puhuttanut ilmasto-oikeuden alalla Suomessa viime viikkoina ja kuukausina: äskettäin hyväksytty ilmastolain muutos sekä ilmastovuosikertomuksesta tehty valitus.
Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 lain ilmastolain muuttamisesta (HE 239/2022), joka täydentää heinäkuussa 2022 voimaan tullutta ilmastolakia (423/2022). Ilmastolakiin lisättiin 1.1.2023 voimaan tulleella muutoslailla säännökset niin sanotusta kunnan ilmastosuunnitelmasta sekä muutoksenhausta lain nojalla annettaviin päätöksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät 28.11.2022 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa ne vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun.
PÄIVITETTY ILMASTOLAKI VELVOITTAA KUNNAT SUUNNITTELEMAAN ILMASTOTYÖTÄ
Voimassa olevaa ilmastolakia sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin. Hyväksytyllä ilmastolain muutoksella kunnille säädetään velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma. Muutoksen tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumista tulee seurata.
ILMASTOTOIMIA KOSKEVA OIKEUSKÄYTÄNTÖ KEHITTYY LÄHIVUOSINA
Ilmastolaissa ei toistaiseksi ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta, vaan lain nojalla annettuihin päätöksin on voinut hakea muutosta yleisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön perusteella. Nyt annettavalla lailla ilmastolakiin lisätään kuitenkin nimenomainen säännös muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Uudessa pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti muun muassa siitä, kenellä on valitusoikeus kyseisistä päätöksistä.
Ilmastotoimiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi ns. Urgenda-tapaus. Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valitus on kuitenkin Suomessa ensimmäinen kerta, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa.
Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Järjestöt viittaavat valituksessaan ilmastolain ohella myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus tutkii seuraavaksi prosessinedellytykset ja päättää, tutkiiko se järjestöjen valituksen.
Ilmastolaki koskee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa, eikä laki aseta suoria velvoitteita yrityksille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin lopputulos ja muutoksenhakusäännöksen tuleva tulkintakäytäntö tulevat joka tapauksessa näyttämään suuntaa sille, millä tavoin ilmastotoimien riittävyys pyritään jatkossa haastamaan suomalaisissa tuomioistuimissa.
