Sijoitusvarallisuuden ESG-seuranta on noussut marginaalista valtavirtaan. Miten tämä näkyy yhteisösijoittajakentässä ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia on edessä?
Kestävyysnäkökohtien seuranta ei ole enää marginaalinen ilmiö, vaan olennainen osa yhteisösijoittajien päätöksentekoa ja entistä kiinteämpi osa sijoitustoiminnan seurantaa. Asiakaskunnassamme Suomen Sijoitustutkimuksella tämä näkyy ESG-seurannan ja -raportoinnin kasvuna: kun aloimme tarjota ESG-raportointipalvelua vuonna 2018, kyse oli harvojen edelläkävijöiden työkalusta. Syyskuussa 2025 yli 40 % asiakkaistamme hyödynsi ESG-palveluitamme sijoitusvarallisuutensa läpinäkyvyyden parantamiseksi.
Kasvu kertoo muutoksesta
ESG-seuranta ei ole enää vain compliance-työkalu, vaan strateginen väline, joka tukee sijoittajan riskienhallintaa ja pitkän aikavälin tuotto- ja kestävyystavoitteita. Asiakkaiden kanssa keskustellessa usein korostuu ilmastoasioiden kaksoisolennaisuus: toisaalta halutaan rajata ilmastonmuutoksen ja mm. lisääntyvän sääntelyn vaikutusta salkun tulevaan arvoon ja toisaalta halutaan vähentää sijoituspäätösten negatiivista vaikutusta ilmastonmuutokseen.
ESG-asiakkuuksiemme määrä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2020 alussa sijoittaja-asiakkaistamme kymmenellä oli käytössään ESG-raportointi. Vuoden 2022 alussa määrä oli kasvanut 37:ään, vuoden 2024 alussa 53:een ja tällä hetkellä n. 170 yhteisösijoittaja-asiakkaastamme yli 70:llä on käytössään laaja ESG-seuranta- ja raportointipalvelu. Asiakasryhmistä lakisääteiset eläkeyhteisöt ovat asiassa aktiivisimpia: näistä n. 90 % käyttää ESG-palveluitamme. Toisella sijalla ovat korkeakoulut (n. 80 %) ja kolmantena säätiöt ja yhdistykset (n. 60 %).
Suomen Sijoitustutkimuksen ESG-raportointiasiakkaiden määrän kehitys
Vuoden 2024 Hoover Institutionin ja MSCI Sustainability Instituten suurille instituutioille tehdyn sijoittajakyselyn mukaan kolme neljästä institutionaalisesta sijoittajasta huomioi ESG-tekijät sijoituspäätöksissään¹. Vastausten perusteella kestävyyttä tarkastellaan riskienhallinnan kautta, ei niinkään ylituottojen lähteenä. Tämä vastaa sitä kuvaa, mitä asiakaskunnastammekin välittyy.
Listatun markkinan ESG-datan kattavuus on korkea
Raportointipalveluidemme piirissä olevasta sijoittajien sijoitusvarallisuudesta 60 % on ESG-analyysin piirissä. Luvussa sijoitusomaisuuteen lasketaan sijoittajan koko varallisuus, sisältäen mm. käteisen, kiinteistöt ja muut listaamattomien markkinoiden omaisuusluokat.
Raportointiasiakkaidemme sijoitussalkusta keskimäärin 45 % on listattuja osakkeita, korkoja 27 %, kiinteistöjä 12 % ja vaihtoehtoisia ja muita sijoituksia 16 % (syyskuun 2025 tilanne). Listattuja markkinoita tästä edustavat osakkeet ja korot, yhteensä 72 %. Korkosijoituksiin tässä luetaan myös käteinen – jos korkoallokaatiosta poistetaan lyhyet korkosijoitukset ja käteinen (n. 7 %), listattujen markkinoiden allokaatio on sijoittajillamme keskimäärin n. 65 %. Tähän suhteutettuna 60 %:n ESG-datan kattavuus koko sijoitusomaisuudesta on korkea.
Palveluntarjoajan näkökulmasta haasteena on sijoittajien erilaiset kestävyystavoitteet ja strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä asettaa vaatimuksia datan laajuudelle: sijoittajilla on erilaisia toiveita seurattaville mittareille ja palveluntarjoajan tehtävänä on tuottaa tarpeeksi laajaa seurantaa, jotta se kattaisi mahdollisimman monen tarpeen.
Sijoittajan kannalta haasteena voi olla toisaalta se, että jokaista tarvetta ei voida täyttää ja toisaalta taas se, että laajasta datamassasta pitäisi löytää omaa kestävyysstrategiaa parhaiten tukevat mittarit. Viime aikoina mm. biodiversiteetin mittarit ovat nousseet esiin sijoittajien kanssa keskustellessa.
Listaamattomien markkinoiden ESG-seuranta on edelleen haaste
Listaamattomien omaisuusluokkien suhteellinen osuus asiakkaidemme salkuissa on noussut n. 7 %-yksikköä sinä aikana, kun olemme tarjonneet ESG-seurantaa. Tästä muutoksesta suurin osa tulee pääomasijoitusten osuuden kasvusta. ESG-raportointiasiakkuuksien määrän kasvu osoittaa, että seitsemän vuoden aikana kiinnostus kestävyyden analysointiin ja läpinäkyvyyden lisäämiseen on kasvanut. Listaamattomien markkinoiden suosion kasvu kuitenkin lisää läpinäkyvyyshaasteita.
Perinteisesti listattuun markkinaan keskittyvän ESG-datan ulkopuolella olevien omaisuusluokkien suosion kasvu luo sijoittajille haasteita – miten saada yhteismitallinen kuva listaamattomille markkinoille sijoittavien rahastojen ESG-suoriutumisesta? Jo sääntelynkin takia rahastot kyllä raportoivat sijoituskohteidensa ESG-ominaisuuksia, mutta sijoittajalle haastetta riittää: sijoittajilla ei välttämättä ole resursseja kerätä, ylläpitää, tulkita ja visualisoida dataa, eikä yhdistää sitä muuhun raportointiin. Myös erilaisten raportointiformaattien yhteismitallistaminen on hankalaa.
Seuraava askel kestävyyden seurannassa ja raportoinnissa on tämän mustan laatikon avaaminen. Ratkaisu löytyy sijoittajien toiveita kuunnellen, varainhoitajien ja palveluntarjoajien yhteistyöllä.
¹ Hoover Institution & MSCI Sustainability Institute. (2024). 2024 Institutional Investor Survey on Sustainability. Stanford University.
Saatavilla: https://www.gsb.stanford.edu/faculty-research/publications/2024-institutional-investor-survey-sustainability
Mikko Mörä
Vanhempi portfolioanalyytikko, osakas
Suomen Sijoitustutkimus Oy
