Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta EU:n sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Ehdotuksella pyritään vastaamaan energiakriisin esiin tuomiin epäkohtiin nykyisessä sähkömarkkinamallissa.
Julkinen kuuleminen ehdotuksesta oli käynnissä 13.2.2023 saakka. Kuulemisella haettiin näkemyksiä erityisesti seuraaviin kuuteen osa-alueeseen:
1) Sähkön hinnan riippumattomuus fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihteluista
Energiakriisin aiheuttama nopea sähkön hinnan nousu on osoittanut, että sähkömarkkinoita on uudistettava hintavakautta lisäävin keinoin. Komissio esittää keinoksi erityisesti pitkäaikaisten sopimusten laajempaa käyttöönottoa. Tällaisia olisivat esimerkiksi pitkäaikaiset suorat sähkönostosopimukset (PPA) ja hinnanerosopimukset (CfD).
2) Uusiutuvien investointien edistäminen – Euroopan ulospääsy energiakriisistä
Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimenpiteiden nopeutettu käyttöönotto vähentää rakenteellisesti fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Uusiutuvat energialähteet voivat alhaisten käyttökustannustensa ansiosta alentaa energian hintoja kaikkialla EU:ssa. Lisäksi uusiutuvan energian nopeampi käyttöönotto edistää energian toimitusvarmuutta EU:ssa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi komission mukaan on tärkeää, että tulevilla sääntelytoimilla ylläpidetään ja parannetaan investointikannustimia ja tarjotaan sijoittajille varmuutta ja ennustettavuutta. Samalla on toisaalta puututtava korkeisiin energiahintoihin liittyviin taloudellisiin ja sosiaalisiin huolenaiheisiin.
3) Sähkömarkkinoille tarvitaan vaihtoehtoja maakaasulle
Kuulemisessa käsitellään joustoratkaisuja edistäviä keinoja, jotka osaltaan vähentävät maakaasua käyttävän sähköntuotannon roolia joustavana sähköntuotantolähteenä. Joustoratkaisuihin kuuluvat kysyntäjousto, energian varastointi ja muut säästä riippumattomat uusiutuvat ja vähähiiliset energianlähteet. Lisäksi kuulemisessa pyydetään kannanottoja siitä, miten toimitusvarmuus ja riittävyys voidaan turvata myös ennakoimattomissa kriisitilanteissa, jotta oikea-aikaiset investoinnit kapasiteettiin voidaan varmistaa. Maakaasukäyttöinen sähköntuotanto on tarkoitus lopettaa ajan mittaan EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden mukaisesti.
4) Lyhyen aikavälin markkinainterventiosta opittua
Energiakriisin aikana on toteutettu useita kiireellisiä ja tilapäisiä markkinainterventioita, joilla on lievennetty korkeiden energiahintojen vaikutuksia kuluttajiin ja yrityksiin. Kuulemisessa pyydetään kannanottoja siitä, voitaisiinko hätätoimien osatekijöitä ottaa osaksi sähkömarkkinamallin rakenteellisia piirteitä ja mitä tämä edellyttäisi.
5) Kuluttajansuojan ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Kuulemisessa kartoitetaan mahdollisuuksia luoda puskuri kuluttajien ja lyhyen aikavälin markkinoiden välille suojaamaan kuluttajia korkeilta hinnoilta. Energiakriisi on komission mukaan osoittanut, että usein kuluttajat maksavat kustannukset, kun toimittajat epäonnistuvat. Tätä voitaisiin lieventää vaatimalla toimittajia suojautumaan riittävästi ja varmistamaan sähkön toimituksen jatkuvuus.
6) Markkinoiden avoimuuden, valvonnan ja eheyden parantaminen
Energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetulla asetuksella (EU) N:o 1227/2011 (REMIT) varmistetaan, että kuluttajat ja muut markkinatoimijat voivat luottaa sähkö- ja maakaasumarkkinoiden eheyteen. Komissio esittää, että lisäparannukset edistäisivät avoimuutta ja valvontavalmiuksia sekä varmistaisivat tehokkaamman tutkinnan ja täytäntöönpanon EU:n sisäisissä rajat ylittävissä tapauksissa uuden sähkömarkkinamallin tukemiseksi.
Uusiutuvat energialähteet muutoksen mahdollistajina
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttaminen ja käyttöönoton helpottaminen on yksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan ohjaavista periaatteista. Uusiutuvien energialähteiden nopealla käyttöönotolla saadaan kestävä ratkaisu energiakriisiin ja samalla luodaan konkreettisia keinoja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteisiin voidaan kuitenkin päästä montaa eri kautta, minkä vuoksi kuulemisen lopputuloksella on suuri merkitys sen kannalta, miten EU ryhtyy tavoitteitaan toteuttamaan.
