Vaikuttavuusinvestoiminen (tunnetaan myös nimellä muutossijoittaminen ja vaikuttavuussijoittaminen; englanniksi impact investment) tarkoittaa sijoituksia yrityksiin, organisaatioihin tai rahastoihin, joissa tavoitellaan mitattavissa olevaa sosiaalista tai ympäristöllistä muutosta sijoitustuottojen rinnalla. Vaikuttavuusinvestoimista on mahdollista tehdä eri omaisuuslajeissa ja eri instrumentein. Keskeinen mielessä pidettävä asia on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen.
Tunnetuimmaksi vaikuttavuusinvestoiminen on tullut social impact bond (SIB – tulosperusteinen rahoitussopimus) nimisen rahoitusinstrumentin kautta. Sitä on tyypillisesti käytetty ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita sijoittajien tarjoamalla pääomalla, ja julkinen sektori on maksanut sijoittajille tuoton sovittuihin tuloksiin pääsemisestä. Lasten ja erityisryhmien hyvinvoinnin tukeminen ovat esimerkkejä ulkomailta vaikuttavuusinvestoimisen kohteista.
Global Impact Investment Network (GIIN) arvioi, että tämänhetkinen vaikuttavuusinvestoimisen globaali markkina on noin 69 miljardia euroa. Vaikuttavuusinvestoiminen kasvaa nopeammin kuin muut vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat Eurooppa-tasolla ja lähivuosina se on yli tuplaantunut Euroopassa. Myös meillä Suomessa vaikuttavuusinvestoiminen on käynnistynyt. Ekosysteemin luomisessa on keskeinen rooli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella, jonka tiimi aloitti työnsä toukokuussa 2014. Ensimmäisiä työn tuloksia on Työhyvinvointi-SIB. Sen tavoitteena on julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen, joka säästää julkisen sektorin kustannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan vie eteenpäin SIB-rahastoa maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Useat kaupungit ja kunnat analysoivat parhaillaan vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuuksia asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi.
Sitran vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella on kansallinen ohjausryhmä, jonka työ on päässyt hyvään vauhtiin vuoden 2016 aikana. Ohjausryhmään on kutsuttu sijoittajien, julkisen sektorin, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Sen tehtävänä on tukea vaikuttavuusinvestoimisen edistämistä ja kehittämistä Suomessa. Keskeisiä käsiteltyjä asioita ovat olleet vaikuttavuusinvestoimisen esimerkit ulkomailta ja vaikuttavuusinvestoimisen edistäminen Suomessa tunnettuja käytäntöjä hyödyntäen, vaikuttavuuden mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen sekä ekosysteemin rakentamisen edistäminen lähivuosina. Lisäksi Vaikuttavuuskiihdyttämö, eli yrityksille ja järjestöille suunnattu koulutus- ja mentorointiohjelma ja sen pilotointi, sekä oppaan työstö vaikuttavuussijoittajalle ovat olleet keskeisiä aiheita.
Finsifin jäsenillä on vastuullisen sijoittamisen ammattilaisina hyvät mahdollisuudet pohtia vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuuksia omissa sijoituksissaan. Näyttää siltä, että vaikuttavuusinvestoimisen piirteitä on mahdollista löytää myös useista vastuullisen sijoittajan sijoituskohteista erityisesti silloin, kun niiden kautta saatavaa muutosta tai vaikuttavuutta pyritään arvioimaan. Esimerkkeinä mainittakoon uusiutuva energia, sosiaalinen asuminen ja erityisryhmien työllisyys. Vaikuttavuusinvestoiminen ja sen erityinen piirre vaikuttavuuden mittaamisesta avaa uusia ulottuvuuksia vastuulliselle sijoittajalle.
Riikka Sievänen (MMT) KPMG Oy Ab, Finisifin hallituksen jäsen ja edustaja Sitran kansallisessa vaikuttavuusinvestoimisen ohjausryhmässä
