YK:n ihmisoikeusjulistus 1948 linjasi että, ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”
Kun sijoittaja pohtii ihmisoikeuksien toteutumista sijoitussalkun yrityksissä, vaaditaan sijoittajalta sekä järkeä että omaatuntoa.
Tavallaan ihmisoikeuksien toteutumisen arviointi on ollut monen sijoittajan arkipäivää jo pitkään. Sijoittajat ovat seuranneet ihmisoikeuksien toteutumista sijoitussalkussa jo pari vuosikymmentä selvittämällä miten kansainvälisten sopimusten ja kansallisten lakien noudattaminen toteutuu sijoituskohteissa. Näissä selvityksissä ilmenneisiin rikkomuksiin sijoittajat ovat reagoineet eri tavoin. Yksi tapa on ollut rikkomusten ottaminen vaikuttamisprosessiin – joko omaan tai yhteistyökumppanin.
On ollut myös tilanteita, kun myyntipäätös rikkomuksen tehneen yrityksen osakkeesta on tehty deskissä heti, kun breaking news rikkomusepäilystä on lävähtänyt salkunhoitajan ruudulle. Jotkut sijoittajat ovat lähteneet mukaan joukkokanteisiin.
Normirikkomuksien arvioinnissa sijoittajat ovat käyttäneet erilaisia analyyseja siitä, toteutuuko sijoituskohteissa kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Haasteena on kuitenkin ollut näiden analyysien ristiriitaisuus keskenään. Yksi analyysi on voinut kertoa kaiken olevan ok ja toinen liputtaa vakavista rikkomuksista. Erot analyyseissa ovat aiheutuneet metodologian eroista ja ehkäpä tietojen päivitysaikatauluista? Ihmisoikeusrikkomusarvion saanut yritys on myös voinut olla jopa keskikastia yleisissä ESG-luokituksissa – ihmisoikeuksien rikkominen ei ole ajanut yli yleisen vastuullisuusluokituksen.
Mittarointia tarvitaan
Vastuullinen salkunhoitaja löytää yritysten ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa käyttökate- ja osakekohtainen tulos -ennusteiden seasta. Tämä ihmisoikeustieto on pääosin politiikkatason tietoa siitä, onko yrityksellä olemassa ihmisoikeuspolitiikka ja siitä, onko yritys UN Global Compactin allekirjoittaja. Tämän tason tieto ei riitä, koska ihmisoikeuksien toteutumisen fokus on laaja – työterveys- ja turvallisuudesta aina maaoikeuksiin. Ihmisoikeuksiin liittyy myös yksityisyydensuoja ja tietosuoja.
Ihmisoikeuksien toteutumisen tarvitaankin tarkempaa mittarointia.
Yksi mielenkiintoinen edistysaskel ihmisoikeuksien mittaroinnissa ja toisaalta niiden toteutumisen kartoittamisessa on suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuuta arvioiva SIHTI-hanke. Tammikuussa 2021 julkaistun Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hankkeen päätavoitteena oli tuottaa kattavaa ja syvällistä tietoa suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisesta suhteessa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa (UNGP:t) yrityksille asetettuihin odotuksiin.
SIHTI-hanke toteaa selvityksen osoittavan, että ”CHRB:n (Corporate Human Rights Benchmarkin) kehittämät keskeiset UNGP-mittarit soveltuisivat hyvin suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen säännölliseen seurantaan, sillä mittaristo keskittyy YK:n ohjaavien periaatteiden keskeisiin asioihin ja sitä voi käyttää laajasti eri toimialojen ja eri kokoisten yritysten arviointiin.”
Toisaalta tuloksista todetaan myös, että ne ”osoittavat, että vaikka suomalaisyritykset ovat varsin laajasti ainakin yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, käytännön tasolla ihmisoikeusvastuun ja sen seurannan järjestelmällinen integrointi osaksi yritysten ydintoimintoja on suurelta osin vielä varhaisessa vaiheessa.”
Itsestäänselvyydet – eihän me!
Mutta eihän me! Itsestäänselvyyksien huomiotta ja kertomatta jättäminen voi vaikuttaa siihen miten vastuullisena sijoittajat näkevät sijoituskohteet myös ihmisoikeuskysymyksissä. Itsestäänselvyyksinä pidettävät asiat kuten palkanmaksuun liittyvät hyvät käytännöt tai se, ettei käytä lapsi- tai pakkotyövoimaa voivat helposti tuntua tarpeettomilta kertoa. Kertomisen merkitys myös näistä itsestäänselvyyksistä kuitenkin kasvaa, kun yritysten ihmisoikeuksien toteutumista arvioidaan siinä valossa, kuinka paljon erilaisia asioita ihmisoikeuksista on kerrottu.
Mutta ehkäpä esimerkiksi näillä SIHTI-hankkeen käyttämillä mittareilla, lainsäädännön tulevilla muutoksilla sekä yritysten avoimuudella ihmisoikeuskysymyksistä pääsemme eteenpäin julistuksista ja juhlapuheista kohti sosiaalista kädenjälkeä myös ihmisoikeuksissa.
