”Urban mining”- uusi kansainvälinen kassamagneetti musiikkialalla? Ei, vaan kyse on kaupunkilaisesta kaivostoiminnasta, esimerkiksi matkapuhelimien ja muiden älylaitteiden kierrättämisestä ja metallien taltioimisesta uusiokäyttöön. Kyse on kiertotaloudesta parhaimmillaan. Japanilla on kunnianhimoinen tavoite valmistaa kisaisäntänä 2020 olympialaisten 5000 mitalia edellä mainitulla tavalla.
Yrityksen ylimääräisistä materiaalivirroista raaka-ainetta toisille- perusajatus kiertotaloudelle. Mutta entäpä muut ratkaisut? Oletko miettinyt, että kiertotalous on puhtaimmillaan liiketoimintamallien rikkomista ja etenkin toimintatapojen muutosta. Ja tähän ei liity jossittelua. Näin tulee tapahtumaan. Asioiden omistuksesta siirrytään palvelujen hyödyntämiseen ja ”product as a service” -ajatustapaan. ING pankin Isabel Fernandézin sanoin ”Asset ownership will become a new industry” (World Circular Economy Forum 2017).
Kiertotalous ei ole yksistään yritysten asia – julkisella puolella se mullistaa pitkässä juoksussa infrastruktuurin rakenteita ja päivittäisiä toimintatapojamme, kuten saimme kuulla, Helsingissä järjestetyssä ”World Circular Economy Forumissa” kesäkuun alussa. Paineita väestönkasvun ohella asettaa turismi – yksistään Amsterdamissa vuosittaisen kävijämäärän arvellaan kasvavan 17 miljoonasta 25 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Amsterdam, Peterborough ja Atlanta muiden pioneerien joukossa katsovat kiertotaloutta uusien linssien läpi ja ohjaavat kaupunkiensa toimintaa pysyäkseen kehityksen tahdissa myös jatkossa. Esimerkkinä eri toimijoiden yhteistyöstä mainittakoon nettisivusto, joka toimii alustana resurssien jakamiselle. Sivustolla voi vapaasti jakaa henkilöstöresursseja, tarjota laitteiden tai kiinteistöjen yhteiskäyttöä ja niin edelleen.
Meillä Suomessa tapa liikkua on myös liipaisimella muuttua- foorumissa esiteltiin suomalainen Kyyti-palvelu, joka sulattaa julkisen ja yksityisen liikkumisen. Palvelu yhdistää mm. julkisen liikenteen ja taksien dataa liikkumissovellukseksi. Palvelu toimii esimerkkinä yritystoiminnasta, jossa toiminta perustuu omistajuuden sijasta palveluiden tuotantoon ja on lisäksi paketoitavissa vientituotteeksi myös ulkomaille.
Kulutus ja toimintakulttuurin muutos voi vähentää työpaikkoja silloin kun tuotteet suunnitellaan pidemmällä elinkaarihorisontilla. Toisaalta tämä synnyttää kaukomaiden sijaan uusia työpaikkoja lähialueille. Foorumi tarjosi tästä tuoreen esimerkin yrityksestä, joka vuokraa lastenvaatteita palveluna mahdollistaen laadukkaiden ja aina oikean kokoisten vaatteiden saatavuuden asiakkaalle. Laatu ja korjauspalvelu takaavat puolestaan, että vaatteilla on monta kotia ja pitkä käyttöikä- jumpperina tai vaikkapa lopulta pipona. Yritys synnyttää lähialueelle työpaikkoja mm. räätäli-, logistiikka- ja kuljetuspalveluiden osalta. (Vigga).
Meillä ei ole varaa olla huomioimatta sitä myllerrystä elintapojamme koskien, joka vaikuttaa lopulta siihen miten, kuka ja missä asiat hoitaa tai hoidetaan. Puhumattakaan siitä, että kiertotalousajattelulla arvellaan olevan mahdollisuus leikata viidesosa CO2 päästöistämme vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalousajattelu värittää tulevaisuutta luoden entistä kiinnostavampia sijoituskohteita. Uskallan väittää, että myös sijoituspuolella rohkeat edelläkävijät palkitaan monella tapaa, viivan alla sekä kestävämpänä tulevaisuutena.
Leila Räsänen
toiminnan koordinaattori
leila.rasanen@finsif.fi
