Kansainväliset viitekehykset, normit ja standardit on vakiintunut osa vastuullista sijoittamista. Ne yhtenäistävät käytänteitä ja edistävät vastuullisuuden toteutumista. YK:n Global Compact -yritysvastuualoite on sijoittajan apuväline, johon useat vastuullisen sijoittamisen käytänteet pohjautuvat. Vuonna 2006 Global Compact oli laatimassa YK:n tukemia vastuullisen sijoittamisen periaatteita (PRI, Principles for Responsible Investment) yhdessä sijoittajien, asiantuntijoiden sekä YK:n ympäristöohjelman kanssa. Vastuullisuuden näkökulmasta pelkästään kansallisen lainsäädännön noudattaminen ei välttämättä riitä. Sijoituskohteiden vastuullisuuden määrittelyssä tukena ovat yritystoimintaa, ympäristöä, ihmisoikeuksia ja korruptiota koskevat kansainväliset normit ja standardit. Tätä kutsutaan normipohjaiseksi tarkasteluksi. Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta on yksi yleisimmistä kansainvälisistä normeista, joihin tarkastelu pohjautuu. Sijoittajan mahdollisuudet vaikuttaa Sijoittajat ovat usein laatineet vastuullisen sijoittamisen politiikkoja ja periaatteita, joiden mukaan toimitaan epäkohtien tullessa ilmi. Yritykset, joissa on sijoittajan tietoon tullut epäilty tai havaittu merkittävä rike, voidaan laittaa esimerkiksi seurantaan, vaikuttaa yritykseen tai poissulkea ne sijoitusuniversumista. Vaikuttaminen ja seuranta voi tapahtua suoraan yritykseen tai palveluntarjoajan kautta. Lisäksi vaikuttaminen voi tapahtua yksin tai yhdessä muiden sijoittajien kanssa tai äänestämällä yhtiökokouksissa. Jos normirikkeitä esiintyy, haluavat vastuulliset sijoittajat ensisijaisesti yritysten korjaavan kestämättömän tilanteen ja jatkossa toimivan normien ja sopimusten mukaisesti. Jos muutosta yrityksen toiminnassa rikkeiden suhteen ei kuitenkaan tapahdu, voi yritys joutua poissuljetuksi. Normirikeseuranta vastuullisen sijoittamisen keinona Rikkeen havaittuaan sijoittajat pyrkivät selvittämään, kuinka vakavia ja laajoja vaikutukset ovat sekä kuinka yritys epäkohtiin reagoi. Myös rikkeen todennäköisyyttä ja laajuutta voidaan arvioida. Sijoittaja voi käyttää rikkeiden tunnistamisessa ja arvioinnissa ulkopuolista palveluntarjoajaa ja muita analyysipalveluja sekä julkisia tietolähteitä. Yrityksiin voidaan olla myös suoraan yhteydessä lisätietojen saamiseksi. Esimerkki normirikkeestä: Yritystä epäillään maksamattomista ylityökorvauksista. Rikettä voi alkaa analysoida selvittämällä, kuinka vakavasta vaikutuksesta rikkeessä on kyse. Tässä tapauksessa ylityökorvausten maksamatta jättämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa työntekijöiden toimeentuloon ja työtyytyväisyyteen. Sijoittajaa kiinnostaa, miksi korvauksia ei ole maksettu ja onko taustalla mahdollisesti laajempi henkilöstöhallintoon liittyvä ongelma. Lisäksi sijoittaja voi selvittää kuinka suurta joukkoa maksamattomat ylityökorvaukset koskevat, kuinka pitkään tilanne on jatkunut. Yrityksen omat toimenpiteet tilanteen korjaamiseen ja selvittämiseen on arvioitava. Vastuullisen sijoittamisen määritelmien, toimintatapojen ja sääntelyn kehitystahti tuntuu jatkuvasti kiihtyvän. Kansainvälisten normien perusarvot pysyvät kuitenkin olennaisina maailman muutoksissakin. Normipohjainen tarkastelu on edelleen vastuullisen sijoittajan yksi tärkeimmistä työkaluista. Anna Varpula Kirjoittaja on Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon vastuullisen sijoittamisen johtaja. Teksti on kirjoitettu institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta. Tervetuloa kuulemaan lisää Annan ajatuksia tapahtumaamme 13.6.23 (alla). Lisätietoa ja ilmoittautuminen.
