Mietteitä Finsif x FIBS x KPMG yhteistapahtumasta ”Kestävän liiketoiminnan rahoitus – tietotarpeet transformaation kiihdyttämiselle”
Reaalimaailman kestävyystransformaation ja sen rahoittamisen kiihdyttämisen edellytys on
relevantin, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saatavuus. EU:n sääntely pyrkii osaltaan luomaan tällaista tietopohjaa, mutta on nopeudessaan ja monimutkaisuudessaan aiheuttanut uusia haasteita. Näiden kysymysten pohjalta Suomen Vastuullisen Sijoittamisen Foorumi Finsif, FIBS yritysvastuuverkosto ja maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto KPMG järjestivät yhteistilaisuuden tavoitteena luoda siltaa yritysten ja sijoittajien välille keskittyen kestävän rahoituksen tietotarpeisiin.
Kestävyyssääntely eritoten Euroopassa jatkaa marssiaan. Ensi vuonna suuret yritykset raportoivat ensi kertaa CSRD:n mukaisesti liiketoiminnan kestävyystekijöistä standardoidusti ja laajamittaisesti, yritysvastuudirektiivi CSDDD:n, samoin kuin viherpesuun puuttuvan Green Claims -direktiivin osalta päästiin EU:ssa sopuun, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut ohjeistuksen kestävyyteen liittyvien sijoitustuotteiden nimeämistä ja kestävän rahoituksen tiedonantosääntely SFDR:n päivitys on valmisteilla. Nämä kaikki liittyvät EU:n laajempiin ponnisteluihin luoda synergistinen kehikko edistämään kestävää rahoitusta.
Yritysten valmisaste vastata sääntelyyn vaihtelee. KPMG:n Global Survey on Sustainability Reporting 2024-tutkimuksen perusteella esimerkiksi 40 %:lla kotimaisista yrityksistä kaksinkertainen olennaisuusanalyysi on tehty ja 39 %:lla yrityksistä on taksonomiaraportointi mukana.
Tilaisuudessa puheenvuoroista loisti läpi viesti, että nopeasti kehittyvä lainsäädäntö vie merkittävän osan toimijoiden resursseista sen implementointiin eli raportointiin, ja ne resurssit ovat pois käytännön työstä liiketoiminnan kehittämisestä kestävämmäksi. Samalla uutta sääntelyä odottaa jo nurkan takana. EU on tunnistanut haasteen, ja uusi komissio onkin todennut ottavan hengähdystauon uuden sääntelyn suhteen ja pikemminkin keskittyvän olemassa olevan sääntelyn sujuvaan ja tehokkaaseen jalkauttamiseen ja yksinkertaistamiseen. Esimerkiksi ESMA ehdottaa uuden sijoitustuotteiden nimeämisen ohjeistuksen myötä, että sijoitustuotteiden tiedonantoa säätelevä SFDR tultaisiin päivittämään yksinkertaista ja selkeää tuoteluokittelua tukevaksi, sillä se on selvästi osoittautunut markkinoiden tarpeeksi.
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa
Itse sääntelyn tavoitteet ovat sinällään sekä yritysten että sijoittajayhteisön laajasti tukemia, ja niiden kautta nähdään paljon mahdollisuuksia kehittää kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuuden liiketoimintaa. Esimerkiksi paneelikeskustelussa nähtiin kattavan, standardoidun datan ja sen raportoinnin toimivan kannustimena siihen, että reaalimaailman päätöksenteko lopulta helpottuu selkeytyvän kokonaiskuvan myötä.
Kestävyysfaktojen nähdään ohjaavan rahoituksen hinnoittelua ja omaisuuserien arvostustasoja; esimerkiksi energiasertifioitujen kiinteistöjen markkina-arvo on jo nyt merkittävästi korkeampi kuin muilla kiinteistöillä. Lainsäädäntö on myös osaltaan vaikuttanut siihen, että kestämättömien ja korkeapäästöisten liiketoimintojen rahoituskustannukset ovat nousseet ja toimivat uusia fossiilisia investointeja rajoittavana tekijänä. Tässä mielessä markkinatalouden nähdäänkin erottelevan ”jyvät akanoista” ja löytävän uuden tasapainon rahan hinnan kautta nopeammin kuin pelkkä sääntely itsessään, vieden siten toimijoita kohti kestävämpiä liiketoimintamalleja. Myös kansainvälisen kirjanpidon kehittyminen linjassa sääntelyn kanssa nähdään tärkeänä ohjaavana tekijänä.
Antti Malava
Head of Sustainability Insights & Analytics, Head of Responsible Investment Finland
Danske Bank | Asset Management
Finsifin hallituksen varapuheenjohtajta
