Finsif tukee vuosittain vastuullisen sijoittamisen tutkimusta stipendein
Finsif jakaa stipendejä vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille. Stipendien jaon tarkoituksena on edistää vastuullisen sijoittamisen tutkimustyötä. Stipendejä jaetaan vuosittain enintään 8000 euron summalla. Vuoden 2025 stipendihaku alkaa keväällä. Lisätietoa
Viime vuosina eurooppalainen kestävyysraportointi on läpikäynyt raporttien sisältöä määrämuotoistavan murroksen. Aiemmin Euroopan unionin 2014/95/EU NFRD-direktiivin aikana raportointi oli lakisääteistä mutta vapaamuotoista, ja sen saattoi varmentaa vapaaehtoisesti ulkopuolisella kolmannella osapuolella. Nykyisin NFRD:n korvaava CSRD-direktiivi (2022/2464) edellyttää, että yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt varmentavat kestävyystietonsa lakisääteisesti. Tämä muutos korostaa ulkoisen varmennuksen roolia kestävyystietojen raportoinnissa.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Yhteiskuntavastuun tutkimuksissa on perinteisesti tarkasteltu ESG-luokitusten ja taloudellisen suorituskyvyn välistä yhteyttä eri ajanjaksojen, maantieteellisten alueiden ja taloudellisten tunnuslukujen näkökulmista. Sen sijaan ulkoisen varmennuksen vaikutusta yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn suhteeseen ei ole tiedettävästi käsitelty lukuun ottamatta yhtä yhdysvaltalaista tutkimusta. Siksi tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa pohjoismaisia pörssiyhtiöitä koskevan otannan avulla NFRD-direktiivin ajalta vuosilta 2017–2021 huomioiden COVID-19 pandemian poikkeusvuodet. Samalla tutkimus pyrki tuomaan esiin ulkoisen varmennuksen merkityksen lainsäätäjille ja päätöksentekijöille sekä korostamaan varmennuksen tarpeellisuutta tulevien CSRD-direktiivin mukaan valmisteltujen kestävyysraporttien osalta.
Tutkimustulokset
Tutkimus osoitti, että ulkoisella varmentamisella oli pääosin lievästi positiivinen vaikutus ESG-luokitusten ja taloudellisen suorituskyvyn väliseen suhteeseen. Ajanjaksolla 2017–2021 vastuullisuusraportointi oli lakisääteistä (NFRD), mutta raportoinnin varmentaminen sen sijaan oli vapaaehtoista. Pohjoismaiset pörssiyhtiöt, jotka varmensivat vastuullisuusraporttinsa ulkopuolisella kolmannella osapuolella, saavuttivat hieman korkeampaa taloudellista suorituskykyä kuin varmentamattomat yhtiöt. Taloudellista suorituskykyä mitattiin kokonaispääoman tuottoasteen ja Tobinin Q-luvun avulla.
Teoreettisesta näkökulmasta tutkimustuloksia voidaan perustella yhtiöiden ja niiden sidosryhmien välisen tiedon epäsymmetrian vähentymisellä. Ulkoisen varmennuksen myötä sidosryhmät saavat päätöksenteon tueksi laadukkaampaa riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamaa luotettavaa tietoa. Sidosryhmille kestävyystietojen varmentaminen näyttäytyy myös signaalina yritysten sitoutumisesta konkreettisiin yhteiskuntavastuullisiin toimiin korulauseiden sijaan.
Tulevaisuuden näkymät
Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen sidosryhmät odottavat tulevaisuudessa yhä tarkempaa, luotettavaa ja olennaista vastuullisuusdataa päätöksentekonsa ja raportointinsa tueksi. Tämä havainto korostuu tarkasteltaessa aineiston havaintojen lukumäärän kehitystä vuositasolla. Vuosien 2017 ja 2021 välillä ESG-luokituksia ja vapaaehtoisesti varmennettuja vastuullisuusraportteja koskevien havaintojen määrä lähes kolminkertaistui. CSRD-direktiivin asettamat vaatimukset raporttien määrämuotoisuudesta ja varmentamisesta edustavat näin ollen tärkeää edistysaskelta vastuullisen sijoittamisen päätöksenteon tueksi.
Antti Poutiainen
Kauppatieteiden maisteri, Vaasan yliopisto
Tutkielman voi lukea täällä.
