UUSI LUONNONSUOJELULAKI ASTUU VOIMAAN 1.6.2023
Eduskunta hyväksyi 13.12.2022 uuden luonnonsuojelulain. Laki tulee voimaan 1.6.2023 ja korvaa nykyisen, vuodelta 1996 peräisin olevan luonnonsuojelulain (1096/1996).
Uuden lain rakenne ja sisältö pysyvät pitkälti samana. Lain tavoitteita ajantasaistetaan lisäämällä yhdeksi tavoitteeksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Merkittäviä uudistuksia ovat muun muassa varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin, vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset (ks. ekologista kompensaatiota koskeva blogikirjoituksemme) sekä uhanalaisten eliölajien suojelun vahvistaminen muun muassa niiden huomioon ottamista koskevalla säännöksellä. Uuden lain myötä Metsähallitus ei enää voisi myöntää lupaa malminetsintään kansallis- tai luonnonpuistoissa. Lakiin lisätään myös perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto.
POLIITTISESTI POIKKEUKSELLINEN EDUSKUNTAKÄSITTELY
Luonnonsuojelulain uudistamisprosessi on ollut poliittisesti varsin poikkeuksellinen, ja lakiehdotuksen sisältö on muuttunut matkan varrella paljon. Lakiehdotus annettiin lausunnoille heinäkuussa 2021. Silloin lainsäädännön arviointineuvosto katsoi 23.12.2021 esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossaan, että yhtenä esitysluonnoksen keskeisimpänä puutteena ja kehittämiskohteena oli yrityksiin ja maanomistajiin kohdistuvien vaikutusten mittaluokan selventäminen sekä varovaisuusperiaatteen merkityksen tarkempi kuvaaminen esimerkkien avulla. Toukokuussa 2022 annettu hallituksen esitys HE 76/2022 vp sisälsikin tältä osin joitain tarkennuksia.
Valiokuntakäsittelyssä hallituksen esitys joutui kuitenkin kiistelyn kohteeksi. Keskiössä oli erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä koskeva sääntely, jonka nojalla tietyt uhanalaiset luontotyypit olisi voitu säätää uhanalaisiksi valtioneuvoston asetuksella. Nämä luontotyypit olisi tullut ottaa huomioon muun lain mukaisessa päätöksenteossa, esimerkiksi ympäristö- tai vesitalouslupaharkinnan yhteydessä.
Valiokuntien huomautukset liittyivätkin erityisesti uhanalaisten luontotyyppien sääntelyn vaikutusten arviointiin ja ennakoitavuuteen. Perustuslakivaliokunta katsoi lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan, että mainitun sääntelyn ennakoitavuutta tulisi parantaa ja sen vaikutuksia konkretisoida. Talousvaliokunta taas totesi, ettei sääntely saisi muodostua esteeksi esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeiden tai jo olemassa olevien laitosten ylläpidon kannalta. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon mukaan valmistelussa olisi laajemmin tullut arvioida ehdotusten välittömiä ja välillisiä vaikutuksia muun muassa omaisuudensuojaan ja elinkeinotoiminnan harjoittamisedellytyksiin, sillä uhanalaisia luontotyyppejä koskevalla sääntelyllä katsottiin olevan merkittäviä välillisiä vaikutuksia maanomistajan oikeusasemaan ja perustuslaissa turvattuun omaisuudensuojaan. Ympäristövaliokunnan mietinnössä esitettiin lopulta luontotyyppejä koskevan asetuksenantovaltuutuksen ja huomioonottamisvelvollisuuden poistamista kokonaan. Myös varovaisuusperiaatteen sanamuotoa muutettiin vähemmän velvoittavaan muotoon. Lisäksi kalat ja ravut jätettiin pois eliölajien suojelua koskevasta luvusta.
Muutosten taustalla on poikkeuksellinen poliittinen tilanne, jossa keskusta hallituspuolueena päätyi äänestämään opposition mukana. Itse äänestystilannekaan ei sujunut ongelmitta – alkuperäiseen hallituksen esitykseen sisältynyt ehdotus kalkkilampien, purojen ja lähteikköjen sisällyttämisestä vesilain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin äänestettiin epähuomiossa pois lakiehdotuksesta. Eduskunta hyväksyi kuitenkin jälkikäteen lausuman, joka velvoittaa hallituksen valmistelemaan lainsäädäntömuutosta vesiluontotyyppien soveltamisalan laajentamiseksi alkuperäisessä lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla.
TODELLISET VAIKUTUKSET JÄÄVÄT NÄHTÄVÄKSI
Eduskunta hyväksyi lopulta lakiehdotuksen ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena. Lainsäädännön arviointineuvoston ja valiokunnissa esitettyjen näkökohtien perusteella lain vaikutukset ovat jääneet epäselviksi. Eduskunnan hyväksymien muutosten voitaneenkin osittain nähdä olevan tämän seurausta. Uuden luonnonsuojelulain todelliset käytännön vaikutukset esimerkiksi yrityksiin jäävät nähtäväksi.
Uusi luonnonsuojelulaki herättää jo nyt kysymyksiä varovaisuusperiaatteen käytännön merkityksestä. Varovaisuusperiaatteen soveltamiskäytännöstä ja sen hyväksyttävyydestä on viime aikoina käyty aktiivista keskustelua.
