Johdanto
Nimeni on Vesa Syrjäläinen ja työskentelen vastuullisen sijoittamisen kehityspäällikkönä Varmassa, jossa kehitän vastuullisen sijoittamiseen prosesseja eri omaisuuslajeissa. Aloitin Finsifin hallituksessa vuonna 2024, ja odotan innolla yhteistyötä muiden jäsenten kanssa. Erityinen mielenkiinnon kohteeni on ilmastonmuutoksen, ja erityisesti rahoitettujen päästöjen sisällyttäminen sijoituspäätöksiin, sekä myös siihen liittyvät haasteet.
Viime vuosina monet institutionaaliset sijoittajat ovat asettaneet tavoitteita sijoitussalkkujensa rahoitettujen päästöjen vähentämiseksi ja lukuisat sijoittajat ovat kertoneet myös merkittävästä edistymisestä rahoitettujen päästöjen vähentämiseksi.
Sijoitusten hiilidioksidipäästöjen eli rahoitettujen päästöjen laskeminen ja mittaaminen useissa omaisuusluokissa samanaikaisesti ei kuitenkaan ole erityisen suoraviivaista. Rahoitettujen päästöjen raportoinnista saattaakin muodostua lukijalle harhaanjohtava mielikuva siitä kuinka suuri osa päästöjen vähennyksistä johtuu todellisista päästövähennyksistä, jos laskelmista ei ole toteutettu tarkempaa analyysiä.
Miten on mahdollista että institutionaalisten sijoittajien salkkujen päästöt pienenevät kautta linjan, samalla kun globaalisti hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvua? Pyrin avaamaan tätä ongelmaa alla olevassa kirjoituksessa:
Rahoitetut päästöt
Sijoitusten rahoitetut Scope 1 + 2 päästöt lasketaan yleisimmin PCAF:in standardien mukaisesti jakamalla sijoituksen koko yrityksen käteisvarat sisältävällä yritysarvolla (EVIC) ja kertomalla omistusosuus yrityksen raportoimilla päästöillä. Poikkeuksena on tilanteet, joissa raportoituja tietoja ei ole saatavilla, jolloin joko kolmas osapuoli tai sijoittaja itse arvioi sijoituskohteen raportointivuoden aikana tuottamat kasvihuonekaasupäästöt.
Rahoitettujen päästöjen vähentämistä voidaan tavoitella useilla eri strategioilla. Näihin kuuluvat esimerkiksi strategiset allokaatiomuutokset salkussa, jossa hiili-intensiiviselle liiketoiminnalle altistuvan omaisuusluokan painoa pienennetään ja hiili-intensiiviselle liiketoiminnalle vähemmän altistuvan omaisuusluokan painoa lisätään.
Rahoitettuhin päästöihin voidaan myös vaikuttaa omaisuuslajin sisällä muuttamalla sektoripainoja, jossa esimerkiksi öljy- ja kaasusijoitusten painoa vähennetään korvaamalla ne sijoituksilla finanssisektoriin. Erityisesti teknologiayhtiöiden merkittävällä kasvulla viime vuosikymmenen aikana on ollut suuri vaikutus insitutionaalisten sijoittajien rahoitettujen päästöjen pienenemiseen.
Päästövähennyksiä voidaan saada aikaiseksi myös sektorin sisällä, jolloin salkunhoitaja valitsee niin sanottuja best-in-class yhtiöitä salkkuun, jotka toimivat puhtaammin omalla toimialallaan verrattuna kilpailijoihin.
Kaikilla edellä mainituilla strategioilla on vaikutusta rahoitettuihin päästöihin, mutta todellisten muutosten osalta ensisijainen huomio tulisi kiinnittää salkussa pysyneisiin sijoituksiin. Yksittäisen sijoittajan allokaatiomuutoksilla ei ole vaikutusta yritysten todellisiin kasvihuonekaasupäästöihin, ja pelkkää teollista liiketoimintaa harjoittavien yritysten korvaaminen finanssialan yhtiöillä saa salkun näyttämään merkittävästi paremmalta hiilijalanjäljen osalta ilman reaalimaailman vaikutuksia.
Rahoitettujen päästöjen ajurit
Kokonaisvaikutuksen ymmärtämiseksi on tärkeää olla tietoinen eri ajureista, joista salkun päästövähennykset muodostuvat. Tällaisia ajureita ovat mm:
- Uudet sijoitukset: Uudet sijoitukset, jotka ovat tulleet salkkuun vuoden aikana, lisäävät salkun rahoitettuja päästöjä.
- Myydyt sijoitukset: Sijoitukset, jotka on myyty salkusta vuoden aikana, vähentävät salkun rahoitettuja päästöjä.
Salkussa vuoden aikana pysyneiden sijoitusten ajurit:
- Yrityksen raportoimien päästöjen muutokset: Yritysten raportoimien ja vahvistettujen päästöjen muutokset vuoden aikana.
- Muutokset attribuutiokertoimessa: Rahoitettujen päästöjen laskennassa attribuutiokerroin lasketaan jakamalla sijoituksen koko yrityksen EVIC:illä. Tämän seurauksena osakkeiden markkina-arvon tai kokonaisvelan muutokset heijastuvat suoraan rahoitettujen päästöjen laskentaan omistusosuuden muutosten kautta. Jos päästöt on arvioitu päästökertoimien avulla, attribuutiokerroin on sijoituksen absoluuttinen koko euroina.
- Yhteisvaikutus: Jos yrityksen raportoimat päästöt ja attribuutiokerroin ovat muuttuneet samanaikaisesti. Jos päästöt on arvioitu päästökertoimien avulla, ajuri on päästökertoimien ja sijoituksen koon samanaikainen muutos.
- Tietojen kattavuuden muutokset: Jos yritys alkaa raportoida kasvihuonekaasupäästöjä, sillä on joko hiilijalanjälkeä lisäävä tai vähentävä vaikutus riippuen aiemmassa päästöarviossa käytetystä päästökertoimesta. Datan laadun heikkenemisellä on myös vaikutusta, jos yritys on lopettanut päästöjen raportoinnin tai jos raportoituja tietoja ei ole enää saatavilla yritykseltä.
Yllä olevat ajurit toimivat hyvin salkuissa, joissa tietojen kattavuus on jo hyvällä tasolla ja rahoitettujen päästöjen arvioinnilla ei ole suurta roolia päästölaskennassa. Jos salkkuun kuuluu kuitenkin vaihtoehtoisia sijoituksia, kuten hedge-rahastoja ja infrastruktuuri-sijoituksia, joissa suurin osa laskennasta tehdään arvioimalla heikon raportoinnin tason takia, päästöjen arviointiin liittyvien ajureiden lisääminen on perusteltua:
- Päästökertoimien muutokset: PCAF:in tai muiden palveluntarjoajien tarjoamien päästökertoimien muutokset vuoden aikana.
- Päästöarviointimenetelmien muutokset: Parannukset arviointimenetelmissä vaikuttavat merkittävästi sijoituksen laskettuihin päästöihin ilman, että todellisia päästömuutoksia on tapahtunut.
Attribuutioanalyysi
Varman sijoituksille toteutettiin vuonna 2023 attribuutioanalyysi, joka kattoi 89% salkusta. Varman sijoitusten rahoitetut päästöt vähenivät 32 prosenttia vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022, ja -40 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Pelkän ylätason luvun raportointi ei kuitenkaan anna tarpeeksi hyvää kuvaa rahoitettujen päästöjen kehityksestä, ja pahimmassa tapauksessa sijoittaja voi syyllistyä viherpesuun.
Täysiä johtopäätöksiä todellisista muutoksista ei voida tehdä attribuutioanalyysin perusteella, mutta alla oleva erittely auttaa lukijaa paremmin ymmärtämään salkussa tapahtuneita muutoksia.
Yritysten raportoimien päästöjen todellinen vähennys vuodesta 2022 oli vain 5 prosenttia kokonaismuutoksesta. On kuitenkin huomattava, että luku heijastaa vain listattujen sijoitusten muutoksia, sillä muissa omaisuusluokissa raportoituja tietoja ei ollut saatavilla vuonna 2022.
Merkittävä osa todellisesta päästövähennyksestä sisältyy myös yhteisvaikutukseen tilanteessa, jossa sijoittajan omistusosuus yhtiöstä on muuttunut vuoden aikana ja raportoidut päästöt ovat muuttuneet samanaikaisesti. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, jos sijoittaja on ostanut lisää osakkeita yrityksestä, yritys on laskenut liikkeelle lisää osakkeita ilman, että sijoittaja on merkinnyt osakkeita omistusosuutensa mukaisesti, tai yritys on ottanut lisää velkaa vuoden aikana.
Varman sijoitusten hiilijalanjäljen merkittävin ajuri vuonna 2023 oli muutokset päästöjen arvioinnissa. Vaikutus muodostuu sekä käytettyjen päästökertoimien muutoksista että käytettyjen arviointimenetelmien muutoksista. Toisin sanoen, suurin osa salkussa tapahtuneista muutoksista johtui muista kuin todellisista yhtiöiden aikaansaamista päästövähennyksistä.
Johtopäätökset
Rahoitettujen päästöjen attribuutioanalyysi auttaa sijoittajaa ymmärtämään paremmin salkussa tapahtuneita muutoksia, ja parantunut läpinäkyvyys antaa lukijalle myös paremman mahdollisuuden nähdä, kuinka suuri osa päästöjen vähennyksistä johtuu laskennallisista tekijöistä.
Yllä kuvattu attribuutioanalyysi ei ole täydellinen ja esimerkiksi tietyistä yritystapahtumista johtuvat muutokset eivät näy selkeästi analyysissä. Esimerkiksi todelliset päästövähennykset yliarvioidaan tilanteessa, jossa hiili-intensiivinen liiketoiminta on irtautunut kasvihuonekaasupäästöjä raportoivasta emoyhtiöstä vuoden aikana. Vaikutus näkyy silloin vain emoyhtiön raportoimien päästöjen vähenemisenä vaikka reaalimaailman muutoksia ei välttämättä ole tapahtunut.
Todellisten muutosten osalta on myös tärkeää, että institutionaaliset sijoittajat käyttävät vaikutusvaltaansa keinona saavuttaa muutoksia yritysten päästöissä. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät muutokset ovat niitä, joissa yritykset muuttavat omaa toimintaansa puhtaammaksi sen sijaan, että sijoittajat tekisivät allokaatiomuutoksia omaan salkkuunsa.
Sijoitusten päästölaskennassa käytetyt tiedot eivät ole täydellisiä, mikä vaikeuttaa edes lähtötilanteen arviointia, puhumattakaan siitä, missä salkun pitäisi olla kymmenien vuosien kuluttua. Rahoitettujen päästöjen raportointi samanaikaisesti datan laadun arvosanan kanssa antaa kuitenkin paremman kokonaiskuvan salkun päästöistä kuin raportoimatta jättäminen. Tämä auttaa myös sijoittajia keskittämään vaikuttamista parantaakseen tietojen laatua omaisuusluokissa, joissa päästöraportointi ei ole vielä yleistynyt.
Vesa Syrjäläinen
Vastuullisen sijoittamisen kehittämispäällikkö, Varma
