Hallitus antoi 20.12.2022 esityksensä laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Ehdotuksella on tarkoitus panna täytäntöön loput vuoden 2019 sähkömarkkinadirektiivin edellyttämistä muutoksista sekä kansallisen Älyverkkotyöryhmän vuonna 2018 antamat ehdotukset.
Tässä katsauksessa nostetaan esiin muutamia keskeisiä huomioita hallituksen esityksestä. Muitakin uusia lainsäädäntöehdotuksia on jo odotettavissa hallituksen linjattua viime keskiviikkona sähkön hintakaton ja sähkönkäyttäjien tukitoimien valmistelusta. Palaamme näihin erikseen vuoden 2023 aikana.
KOHTI JOUSTAVIA SÄHKÖVERKKOJA JA VERKONKÄYTTÄJIÄ
Tiistaina 20.12.2022 annetun hallituksen esityksen yhtenä tavoitteena on kulutusjoustojen ja hajautettujen resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Sähkömarkkinalakia (588/2013) koskevan muutosehdotuksen mukaan verkonhaltijoiden tulisi jatkossa huolehtia ”sähköverkkonsa varmasta, luotettavasta ja tehokkaasta käytöstä” sekä siitä, että tähän tarvittavat lisäpalvelut ovat saatavilla. Erikseen säädettäisiin jakeluverkonhaltijan velvollisuudesta hankkia joustopalveluja jakeluverkon käytön ja kehittämisen tehostamiseksi. Joustopalveluita voitaisiin käyttää myös siirtorajoitusten hallitsemiseksi. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että joustopalveluiden kysyntä on ollut tähän asti vähäistä, ja ehdotetulla hankintavelvoitteella pyritäänkin direktiivin mukaisesti luomaan markkinaa palveluille.
Jatkossa sähkömarkkinalaissa säädettäisiin myös itsenäistä aggregaattoria koskevista säännöksistä. Aggregoinnilla tarkoitetaan, että useiden verkon käyttäjien tuottamaa sähköä tai niiden kulutuskuormia yhdistetään sähkömarkkinoilla myytäväksi tai ostettavaksi. Itsenäisyys tarkoittaa sitä, ettei aggegaattori ole sidoksissa asiakkaan avoimeen sähköntoimittajaan. Sen lisäksi, että sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännökset aggregointisopimuksista, sähkömarkkinalaissa säädettäisiin jatkossa myös aggregaattorin aiheuttamien kustannusten korvaamisesta asiakkaan avoimelle toimittajalle ja tasevastaavalle. Myös yksittäisen loppukäyttäjän tulisi korvata aiheuttamansa kustannukset avoimelle toimittajalleen tai tasevastaavalleen tarjotessaan kulutusjoustoa sähkömarkkinoille. Lakiehdotuksen mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija, eli Fingrid Oyj, määrittäisi menetelmän, jolla korvaus lasketaan. Lisäksi avoimen toimittajan ja tasevastaavan tasepoikkeama oikaistaisiin. Ehdotuksen mukaan tarkempia säännöksiä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella, ja sääntelyä on todennäköisesti vielä tarpeen tarkentaa.
Sähkömarkkinalakiin on tarkoitus lisätä myös säännökset energiavarastojen osalta. Verkonhaltijat voisivat vain poikkeuksellisesti omistaa ja operoida varastoja. Ensimmäisen poikkeuksen muodostaisivat niin kutsutut kiinteät verkkokomponentit, joiden osalta Energiaviraston tulisi myöntää verkonhaltijalle poikkeuslupa. Toiseksi Energiavirasto voisi myöntää verkonhaltijalle luvan myös muun tyyppisten energiavarastojen omistamiselle ja operoinnille tietyissä tilanteissa, joissa markkinatoimijat eivät avoimen tarjouskilpailun jälkeen varastoa ryhdy operoimaan.
KANTAVERKONHALTIJAN TEHTÄVÄT JA LIITTÄMISEN ERITYISSÄÄNNÖKSET
Kantaverkonhaltijan sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä koskevia säännöksiä nostettaisiin lain tasolle. Kantaverkonhaltijan oikeudet rajoittaa sähkönsiirtoa ja keskeyttää se sekä ohjata sähkön käyttöä, tuotantoa, tuontia ja vientiä käyttövarmuuden ollessa uhattuna vastaisivat pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta voimassa olevaa sääntelyä. Fingrid Oyj on syksyn mittaan varoittanut sähköpulan mahdollisuudesta talven kovilla pakkasilla, joten säännökset ovat erittäin ajankohtaisia.
Liittämisvelvollisuuden osalta kantaverkonhaltija ja suurjännitteisen jakeluverkon haltija voisivat jatkossa rajoittaa liittymisehdoissa voimalaitosten ja energiavarastojen liittymispisteen tehoa, jos liittymä edellyttäisi verkon vahvistamista. Kantaverkonhaltija ja suurjännitteisen jakeluverkon haltija voisivat tehdä näin tilanteissa, joissa liittymän toteuttamista voitaisiin nopeuttaa tai liitettävän yksikön taloudellinen tehokkuus varmistaa. Tehoa ei kuitenkaan voi rajoittaa, jos liittyjä korvaa siirtokapasiteetin lisäämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät kuulu verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden piiriin. Tällä hetkellä suurjännitteiseen verkkoon liitetään kasvavalla vauhdilla erityisesti tuulivoimaa, ja liityntöjen valmistuminen tarvittavalla nopeudella onkin aiheuttanut haasteita. Lausuntokierroksen jälkeen sääntely ulotettiin koskemaan myös suurjännitteisiä jakeluverkkoja.
TAVOITTEENA DYNAAMISEMMAT VÄHITTÄISMARKKINAT JA TOIMITUSVELVOLLISUUDEN TARKENNUKSET
Myös asiakkaiden mahdollisuuksia hyötyä joustavasta sähkönkäytöstään pyritään esityksellä lisäämään siten, että asiakasmäärältään suurille vähittäismyyjille asetettaisiin velvollisuus tarjota dynaamisia sähkönmyyntisopimuksia, vaikka viime aikoina tähän joukkoon kuuluvien spot-hinnoiteltujen sopimusten tarjonnasta ei olekaan ollut pulaa. Myös toimitusvelvollisen vähittäismyyjän olisi jatkossa tarjottava dynaamisia sähkönmyyntisopimuksia loppukäyttäjille, jos loppukäyttäjän mittauslaitteiston mittaustarkkuus on riittävä. Dynaamisen sähkönmyyntisopimuksen tekeminen edellyttäisi jatkossa loppukäyttäjän nimenomaista tahdonilmaisua.
Muutoksia ehdotetaan myös muihin vähittäismyyjän toimitusvelvollisuutta koskeviin säännöksiin. Lausuntokierroksen versiosta poiketen lopullisessa hallituksen esityksessä vaatimus toimitusvelvollisuustuotteen hinnoittelun ”kohtuullisuudesta” vastaa voimassa olevaa säännöstä. Esityksen yleisperusteluissa on todettu, että sähkömarkkinadirektiivin ”markkinapohjaisen hinnoittelun” vaatimus ei edellytä tältä osin muutoksia kansallisen säännöksen soveltamiskäytäntö huomioiden. Hallituksen esityksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan ”säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin yksiselitteisesti, että dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimus voisi olla myös toimitusvelvollisuustuote”. Ehdotetun sähkömarkkinalain 67 §:n 2 momentin mukaan ”vähittäismyyntihinnat tai niiden määräytymisperusteet on esitettävä helposti ja selkeästi verrattavalla tavalla”. (korostukset tässä) Säännöskohtaisten perusteluiden valossa tämän voisi tulkita olleen lainsäätäjän tarkoitus jo vuoden 2013 sähkömarkkinalakia annettaessa.
ENERGIAMARKKINARIITALAUTAKUNTA JA ENERGIAVIRASTO RATKOMAAN SÄHKÖMARKKINARIITOJA
Ehdotukseen kuuluu myös kokonaan uusi laki energiamarkkinariitalautakunnasta. Jatkossa energiamarkkinariitalautakunta voisi käsitellä sähköalan yritysten ja muiden kuin kuluttajaloppuasiakkaiden välisiä sähkömarkkinariitoja ja antaa ratkaisusuosituksia, kun Energiavirastolla ei ole toimivaltaa riita-asiassa. Energiavirasto puolestaan käsittelisi sähköverkkoon pääsyn epäämiseen liittyvät riita-asiat sekä sähkömarkkinaosapuolten erimielisyydet aggregointiin liittyen.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Eduskunnassa hallituksen esityksen käsittely alkaa lähetekeskustelulla heti kevätistuntokauden alussa. Paketti ehditään toivottavasti käsitellä tällä hallituskaudella, sillä sähkömarkkinadirektiivin täytäntöönpanotoimet ovat myöhässä direktiivin implementointiaikataulusta.
Esitys ei jää ainoaksi eduskuntaan keväällä vietäväksi sähkömarkkinaehdotukseksi. Aiemmin joulukuussa lausuntokierroksella oli windfall-veroa koskeva lakiluonnos. Tällä viikolla Suomen hallitus linjasi sähkönkäyttäjille maksettavasta korvauksesta talven sähkölaskujen kattamiseksi osittain. Lisäksi hallitus ehdotti joustoja sähkölaskujen maksuaikatauluihin. Valmisteltavaksi on linjattu myös ”joustoon ja säästöön kannustava” sähkön hintakatto, joka vaikuttaisi kohdistuvan vähittäishintoihin. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet sähkön hintakattoa, joka voisi poistaa signaalin sähkön niukkuudesta ja kasvattaisi siten sähköpulan riskiä. Mediatietojen valossa työ- ja elinkeinoministeriön virkakunnassa katseita olisi käännetty ainakin Norjaan, missä valtio tietyn hinnan ylittyessä maksaa suhteellisen osuuden sähkölaskuista. Hintakatto ei ilmeisesti ehtisi käyttöön vielä tällä talvikaudella.
Energiakriisin keskellä nurkan takana odottaa myös jo seuraava EU:n sähkömarkkinapaketti. Komission työohjelman mukaan sähkömarkkinamallin päivityksiin viittaava lainsäädäntöpaketti on tarkoitus antaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, ja luonnosehdotusta odotetaan lausuntokierrokselle. Kansallisen sähkömarkkinalain kokonaisuudistus saattaa jo siintää horisontissa.
