Vuosi 2022 oli monien synkkien uutisten sävyttämä, sillä Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi hallitsivat otsikoita. Nämä vakavat aiheet ansaitsivat palstamillinsä, mutta samalla ne painoivat taka-alalle hitaammin etenevien mutta ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävien ja toisiinsa kytkeytyvien kriisien – ilmastonmuutoksen ja luontokadon – käsittelyä.
Vuonna 2021 julkaistiin niin sanottu Dasguptan raportti, joka kuvaa luonnon ja talouden kytköstä. Raportin pääsanoma on selvä: meidän tulee arvioida uudelleen suhteemme luontoon, jos aiomme suojella sekä sitä että vaurauttamme.
Luonto tarjoaa meille ruokaa, puhdasta ilmaa ja vettä, raaka-aineita sekä energiaa. Tälle kaikkein tärkeimmälle pääomallemme, luonnolle ja sen tarjoamille palveluille, ei kuitenkaan yleensä määritellä taloudellista arvoa. Esimerkiksi bruttokansantuote (BKT) ei huomioi luontopääoman kulumista, vaikka Maailman Talousfoorumin (WEF) teettämän The New Nature Economy -raportin mukaan yli puolet maailman BKT:sta on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista.
Myös sijoittajien saama tuotto on vaarassa, jos riskejä ei osata hallita. Sijoittajat ovatkin jo jonkin aikaa pyrkineet huomioimaan ilmastoriskejä sijoitussalkuissaan. Nyt sijoittajien on aika huomioida myös luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti. WWF-verkosto julkistaa tammikuussa luontoriskien arvioinnin tueksi Biodiversity Risk Filter -työkalun.
Maailman valtiot sitoutuivat joulukuussa Kunmingin-Montrealin sopimuksessa pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja suojelemaan maapallon pinta-alasta 30 prosenttia. Sopimukseen on kirjattu myös muun muassa luonnon huomioimisen valtavirtaistaminen koko yhteiskuntaan, yritystoiminnan luontovaikutusten huomioiminen ja rahavirtojen mobilisoiminen.
Yritysten kannattaakin alkaa kehittää liiketoimintaansa ekologisesti kestävälle pohjalle heti, sillä luontokadon pysäyttämiseen liittyvä sääntely tulee lisääntymään ja vaikuttamaan yrityksiin jatkossa yhä voimakkaammin. Esimerkiksi EU:ssa päästiin joulukuussa sopuun metsäkatolaista, minkä seurauksena EU-markkinoille ei enää tulevaisuudessa saa tuoda metsäkatoa aiheuttavia tuotteita. Yritysten pitää pystyä osoittamaan, ettei tuotantoketjussa ole aiheutunut metsäkatoa, ja lisäksi metsäkatoriskituotteille tehdään vuosittain pistotarkastuksia.
Metsien käytön rajaaminen ekologisesti kestävälle tasolle on keskeistä myös Suomessa. Meillä tarvitaan talousmetsien hyödyntämisen rakennemuutos, jolla pidetään hakkuumäärät kohtuullisina, siirretään tuotannon pääpaino pitkäkestoisempiin paremman lisäarvon tuotteisiin ja suositaan avohakkuun sijasta jatkuvapeitteistä metsänhoitoa. Näin turvataan metsätalouden edellytykset tulevillekin sukupolville. Samalla metsäluonnon tila paranee ja metsien hiilinielut kasvavat.
Niin metsäyhtiöiden kuin muidenkin yritysten pitää siis tunnistaa nyt nopeasti toimintansa luontovaikutukset, minimoida ympäristölle aiheutuvat haitat, käyttää luonnonvaroja säästävästi, irrottautua fossiilisista polttoaineista ja tukea luonnonsuojelua edistäviä toimijoita. Sijoittajien tehtävä on vaatia tietoa luontovaikutuksista ja edellyttää aikataulutettuja konkreettisia ja tehokkaita toimia ekologisesti kestävämpään liiketoimintaan.
Luonnon häviäminen kiihdyttää ilmastokriisiä, ja luonto köyhtyy ilmaston lämmetessä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaiseminen on mahdollista vain puuttumalla molempiin uhkiin samanaikaisesti, ja yrityksillä sekä sijoittajilla on merkittävä rooli näiden kriisien ratkaisussa.
Uhkien lisäksi ilmassa on myös mahdollisuuksia, sillä kolikolla on tunnetusti kaksi puolta. Ne, jotka toimivat ajoissa, hyötyvät uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja paremmasta asemasta markkinoilla. Muutosten ennakoijat ovat usein myös markkinatalouden voittajia.
Mai Suominen
johtava metsäasiantuntija, WWF Suomi
WWF-verkosto julkistaa 31.1.2023 Biodiversity Risk Filter -työkalun luontoriskien arviointiin. Julkistusta voi seurata ilmoittautumalla: https://wwf.zoom.us/webinar/register/WN_r6Pduu3rSmyc9N1uFCf92Q.
