Fyysisen liikenteen murros kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja, sekä tietotekninen harppaus  ovat merkittäviä pohdinnanpaikkoja. Tänä päivänä palvelut ja päivittäinen toiminta perustuvat tietoverkkojen käyttöön ja sähkön katkeamattomaan saantiin lähes toimialasta riippumatta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan osuuden maailman vuosittaisesta sähkönkulutuksesta arvioidaan harppaavan vähintään 6 ja jopa 14 prosenttiin. Kestävätkö verkot? Häiriöt sähkönjakelusta eivät vilustuta ainoastaan talvella pientaloasujia, vaan voivat lamauttaa esimerkiksi keskussairaaloiden sisäiset tietoyhteydet. Entä riittääkö sähköä töpselistä ja paljonko se maksaa?

Missä mennään liikenteen sähköistymisen osalta? Täyssähköautojen osuus on noussut kattamaan jo melkein viidenneksen autokannasta. Toisaalta infra ei ole vielä valmis, sillä latauspaikkojen määrä laahaa perässä- globaalisti julkisia sähköauton latauspaikkoja on arviolta 400 000 (IEA). Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan Suomessa voisi olla vuoteen 2030 mennessä 700 000 sähköautoa ja autojen käytettävyyden näkökulmasta tarkasteltuna tavoitetta tukee EU:ssa valmisteilla oleva vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskeva direktiivi, jonka mukaan maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein jo vuoteen 2025 mennessä. Myös latauksessa käytetty teknologia kehittyy- vuonna 2021 Euroopan markkinoille on tullut sähkölatauspisteitä, jotka puolittavat latausajan- kolmessa minuutissa autoon saa arviolta 100 kilometrin virtapiikin, ja vartissa akun täyteen.

Sähköistymiseen liittyy vahvasti ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa ja ulkomailla. Mistä sijoittajan tulisi olla tietoinen?