Yleinen sanonta ”sitä saa mitä mittaa” on harvinaisen totta myös vastuullisuustyön onnistuneen arvioimisen kannalta. Kuinka asettaa tavoitteita, jotka aidosti edistävät vastuullisuustyön lisäksi myös vaikuttavuutta?
Pääomasijoittajan rooli vastuullisuustyön edistämisessä on kiitollinen juuri aktiivisen omistajuuden kautta. Vaikka omistusosuus saattaa vaihdella merkittävän vähemmistön ja kokonaisvaltaisen omistamisen välillä, voi pääomasijoittaja asemansa ansiosta viedä tarvittavia muutoksia eteenpäin yhtiössä. Nämä muutokset koskevat enenevässä määrin myös yhtiön toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Välillä valtavien ja maailmanlaajuisten teemojen, kuten ilmastonmuutoksen, huomioiminen osana yritysten kaikkea päätöksentekoa tuntuu suorastaan ylivoimaiselta. Tulokulmia on useita ja pelkästään kestävyystekijän kaksinkertaisen olennaisuuden (eng. ”double materiality”) arviointi – eli ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksen toimintaan sekä yrityksen vaikutukset ilmastonmuutokseen – voivat aiheuttaa päänvaivaa. Mikä on missäkin tilanteesta olennaista, miten se määritellään ja kenen toimesta?
Tavoitteiden taustalle tarvitaan mitattavaa tietoa ja mitattavuuden mahdollistamiseksi tarvitaan uskottavat määritelmät sekä toimintamallit. Poliittinen toimivalta ja lainsäädäntö ovat tässä keskeisessä asemassa, mutta yhteisten pelisääntöjen vielä muodostuessa yksittäiset yritykset voivat omalla toiminnallaan helpottaa vaikuttavuuden arviointia asettamalla verifioitavaan tietoon perustuvia tavoitteita.
Vastuullisuustavoitteita ohjaavat standardit ja viitekehykset naamioituvat usein lyhenteiden taakse. Yksi niistä on verrattain tuttu SBTi, eli Science Based Targets initiative, tai suomalaisittain tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet -järjestelmä. Järjestelmän ovat kehittäneet yhteistyössä yritysten ilmastotavoitteita seuraava Carbon Disclosure Project, YK:n Global Compact -aloite, Maailman luonnonvarainstituutti WRI ja Maailman luonnonsäätiö WWF. Kyseisessä aloitteessa yritykset asettavat julkisia ja SBTi:n validoimia ilmastotavoitteita, jotka ankkuroidaan viimeisimpään ilmastotieteeseen sen sijaan että ne perustuisivat esimerkiksi poliittiseen ideologiaan tai subjektiivisiin olettamiin. Asettamalla SBTi:n mukaiset ilmastotavoitteet organisaatio saa käyttöönsä selkeän tiekartan, jota seuraamalla se edistää maailmanlaajuisia päästövähennystavoitteita ja etenee kohti tulevaisuutta, jossa ilmaston lämpiäminen pysyisi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hallittujen raja-arvojen sisällä. Tämä tiekartta on oiva lisäys myös pääomasijoittajan työkalupakissa. CapMan sitoutui SBTi:hin helmikuussa 2022 ja asettaa tällä hetkellä toiminnalleen ilmastotavoitteita järjestelmän pääomasijoitusalaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Vaikuttavuus syntyy sijoituskohteissa tehtyjen päätösten kautta
Kestävyystavoitteiden tuominen mukaan kohdeyhtiön arvonluontityön ytimeen heti sijoituspäätöksen yhteydessä on erinomainen tapa tuoda konkretiaa vastuullisuustyölle ja luoda sille selkeät prioriteetit, joista kaikki sidosryhmät aina rahastosijoittajista kohdeyhtiön työntekijöihin saavat helposti kopin. Näin jälkikäteen tarkasteltuna tämä lähestymistapa toimi hyvin CapManin ensimmäisessä infrastruktuurisijoituksessa, joka tehtiin norjalaiseen lauttaliikennöitsijä Norlediin vuonna 2019.
Laivaliikenne on tunnetusti yksi eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttavista toimialoista ja sen päästöjä pyritään hillitsemään myös lainsäädännön avulla. Meille oli alusta alkaen tärkeää asettaa sijoitukselle päästövähennystavoitteita yhteistyössä kohdeyhtiön kanssa. Norledin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 67 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa päästöttömyys vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi yhtiö pyrkii kasvattamaan matalapäästöisten ja päästöttömien alusten osuutta yhtiön kaikista aluksista 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, vaivaisesta neljän prosentin osuudesta vuonna 2019. Pääomasijoittajalla on ollut keskeinen rooli ympäristöystävällisemmän lauttaliikenteen kehittämisessä investoimalla vanhojen dieselvetoisten lauttojen korvaamiseen uudella teknologialla. Norled on innovatiivisten ja ympäristöystävällisten liikenneratkaisujen edelläkävijänä näyttänyt, miten kohdeyhtiön osaaminen yhdistettynä sijoittajien tukeen voi saada aikaan suuria muutoksia.
Omistusaikanamme Norled on tehnyt merkittäviä investointeja uudentyyppisiin aluksiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin, mukaan lukien hybridi- ja akkuratkaisuilla kulkeviin aluksiin sekä maailman ensimmäiseen vetyteknologiaa hyödyntävään autolauttaan. Vuodesta 2019 lähtien yhtiö on investoinut n. 2,5 miljardia Norjan kruunua laivastonsa uudistamiseen, mikä on alentanut hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021. Yhtiön matalapäästöisten ja päästöttömien alusten lukumäärä on samalla kasvanut kahdesta kahdeksaantoista.
Myimme osuutemme Norledista kumppanillemme kesällä 2022. Vuosille 2030 ja 2040 asetettuihin tavoitteisiin on vielä matkaa, mutta kehityssuunta on oikea, askelmerkit ovat selkeät ja yhtiöllä sekä omistajilla on toimivaksi todettu suunnitelma, miten niihin päästään. Päästövähennystavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen on ollut olennainen askel kohti yhteistä määränpäätä: Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Linda Tierala
johtaja, viestintä ja sijoittajasuhteet
Kiinnostuitko aiheesta ja haluat kuulla lisää alan asiantuntijoilta? Tule mukaan Finsifin ja Pääomasijoittajat ry:n järjestämään tilaisuuteen Finsif tai Pääomasijoittajat ry jäsen. Rekisteröityminen tästä.
