Vastuullisen sijoittamisen käytännön toteutus
Strategian käytännön toteutus ja vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattaminen saattaa usein olla vastuullisen sijoittamisen haastavin osa. Vastuullinen sijoittaminen ei ole kertaluonteista toimintaa, joka päättyy periaatteiden hyväksymiseen, eikä se ole myöskään pelkkää tarkistuslistan läpikäyntiä. Vastuullinen sijoittaminen on osa päivittäistä toimintaa ja antaa sille kehykset, joten siinä on noudatettava samaa järjestelmällistä, operatiivista toteutusta kuin organisaation muussakin toiminnassa.
Tehtävät, vastuut ja resursointi
Sijoitusorganisaatiossa täytyy päättää, kuka vastaa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisesta päivittäisessä toiminnassa. Vastuujaon ja raportoinnin lisäksi on varmistettava riittävä osaaminen ja riittävät resurssit.
Tehtävänjako riippuu usein myös siitä, sijoitetaanko suoraan vai epäsuorasti esimerkiksi sijoitusrahastojen tai mandaattien kautta. Tällaisissa tapauksissa kuuluu varmistaa, että varainhoitaja noudattaa sovittuja käytäntöjä.
Vastuullisessa sijoittamisessa moniin arviointeihin liittyy erityistä harkintaa vaativia harmaita alueita. Tätä varten sijoitusorganisaatiossa täytyy olla joku, jolla on vastuu rajanvedosta vaikeissa tapauksissa ja valtuudet määritellä, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. On tärkeää, että vastuu ja tehtävät määritellään selkeästi ja että ne kuuluvat jollekin henkilölle ja tai toimielimelle, esimerkiksi tietylle osastolle tai sisäiselle työryhmälle.
Toimintasuunnitelma
Ensin on valittava ne asiat, joita painotetaan vastuullisessa sijoitustoiminnassa. Nämä tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi periaatteiden laadintaan, avainhenkilöiden kouluttamiseen tai raportoinnin kehittämiseen. Toimintasuunnitelman tavoitteita voi olla hyödyllistä laatia vuoden tai parin ajanjaksoille. Silloin on helpompi havaita, mitä on tehtävä, ja rajallisia resursseja saadaan todennäköisemmin käytettyä tehokkaasti.
Suurella osalla sijoitusorganisaatioista on jo salkku siinä vaiheessa kun vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja strategia hyväksytään. Periaatteiden käyttöönotossa on huomioitava niiden soveltuvuus sekä olemassa olevaan että tulevaan salkkuun.
Varainhoitajille asetettavat vaatimukset
Varainhoitajien valinta vaikuttaa hyvin paljon sijoittajan kykyyn noudattaa vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Siksi ESG-osaaminen on tärkeää sekä varainhoitajien valinnassa että heidän työnsä seurannassa. Tarjouskilpailuilla ja sopimuksilla voidaan varmistaa, että vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamiseen tarvittava osaaminen, lähestymistapa ja järjestelmät ovat vaatimusten mukaisella tasolla ja ovat osa varsinaista sijoitustoimintaa. Lisäksi voidaan edellyttää, että varainhoitajat raportoivat säännöllisesti vastuullisista sijoituksista ja dokumentoivat ESG-arviointien olevan osa sijoituspäätöksiä.
Pitkällä aikajänteellä sijoittaja voi kartoittaa varainhoitajiensa ESG-osaamisen ja ESG-järjestelmät, minkä jälkeen heidän työtään seurataan ja heiltä edellytetään jatkuvaa osaamisen ja järjestelmien kehittämistä.
Sopimuksiin ja tehtävänkuvauksiin selkeästi sisällytettävät vastuullisen sijoittamisen vaatimukset ja odotukset edistävät yhteisymmärrystä vastuun ja roolien jaosta.
Sijoitusten valvonta
Sijoituksia on valvottava, jotta varmistetaan vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattaminen. Valvojana voi toimia joko sijoittaja itse tai varainhoitaja. Alalla toimii lisäksi lukuisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat sijoittajille sijoituskohteiden ESG-analyysia ja seurantaa, vaikuttamispalveluita ja koulutuksia.
Sijoittajan tarve valvoa itse salkkuaan vaihtelee ja riippuu varainhoitajan järjestelmistä sekä siitä, minkälaista valvontaa sijoittaja haluaa, ehkä erityisesti harmaata aluetta silmällä pitäen. Vaikka suurin osa valvonnasta ulkoistettaisiin kolmannelle osapuolelle, sijoittajan vastuuseen kuuluu periaatteiden noudattamisen varmistaminen.
Vastuullisen sijoittamisen toteutumisen mittaaminen on haastavaa ja se voidaan tehdä monella tavalla. Mittaustapojen tulee vastata asetettuja tavoitteita. Esimerkkeinä voidaan mainita varainhoitajien ESG-osaamisen lisääntyminen tai paremmat ESG-arvosanat ko. sijoituksissa.
Sisäinen ja ulkoinen raportointi
Sijoitusorganisaation johdon ja hallituksen tulee saada säännöllinen raportointi vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisesta organisaatiossa. Sisäisissä raporteissa voidaan käsitellä periaatteiden noudattamisen tasoa, mahdollisia rikkomuksia sekä suunniteltuja ja toteutuneita toimenpiteitä.
Käytännön syistä saattaa olla paikallaan sisällyttää vastuullisuusraportointi jo olemassa oleviin sijoitusraportteihin. Vastuullisuusraportoinnin keskeisiä elementtejä ovat esimerkiksi erilaiset ESG-riskiarviot ja teemat, salkun tämän hetken vastuullisuusprofiili, yhtiökokousäänestämisen tilastot ja esimerkit yksittäisistä yrityksistä tai vaikuttamistapauksista.
Avoimuus luo luottamusta, joten vastuulliseen sijoittamiseen panostavan organisaation on syytä pitää tietoa tällä saralla tekemästään työstä julkisesti saatavilla. Lainsäädäntö tai aloitteet kuten PRI saattavat edellyttää organisaatioilta ulkoista raportointia. Raportoinnissa on käsiteltävä vastuullisen sijoittamisen periaatteita, niiden käytännön toteutumista samoin kuin mahdollisia tavoitteiden eteen tehtyjä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Raportoinnin aikaväli voi luonnollisesti vaihdella, mutta vuosittaisraportointi on hyvä käytäntö.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Finsif on suomalainen vastuullisen sijoittamisen foorumi, joka tekee yhteistyötä vastaavien pohjoismaisten yhdistysten kanssa (Swesif, Dansif ja Norsif). Eurosif toimii näiden paikallisten yhdistysten eurooppalaisena kattojärjestönä. Finsif tekee yhteistyötä myös suomalaisen yritysvastuuverkoston, FIBS ry:n kanssa. YK:n perustama PRI kerää lähes 1600 kansainvälistä sijoittajaa yhteisen periaate- ja raportointikehyksen (tilanne syksyllä 2016) alle ja luo erinomaiset kansainväliset verkostoitumismahdollisuudet.
Monet sijoitusalan toimijat pitävät hyödyllisenä eri foorumeihin osallistumista, koska niiden kautta on mahdollista oppia muilta, jakaa kokemuksia tai hakeutua yhteistyöhön. Erityisesti aktiivisessa omistamisessa ja markkinastandardeihin ja – käytäntöihin vaikuttamisessa voi olla tehokasta tehdä yhteistyötä muiden kanssa sekä kustannussäästöjen että parempien tulosten saavuttamiseksi.