Vastuullisuus ja vastuullinen sijoittaminen ovat saaneet viime aikoina paljon huomioita
mediassa, mutta yksityissijoittajien asenteista ja sijoituspäätöksiin vaikuttavista taustatekijöistä
on ollut hyvin vähän tutkittua tietoa saatavilla. Toteutimme tutkimusryhmämme kanssa
kyselytutkimuksen, jossa selvitimme suomalaisten sijoituskäyttäytymistä vastuullisuuteen
liittyen. Kyselyymme vastasi yli 5 000 suomalaista yksityissijoittajaa. Tulosten mukaan
suomalaissijoittajat ovat kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta, sillä jopa 60 % vastaajista
kertoi huomioivansa ESG-tekijöitä sijoituspäätöksiä tehdessään.
Järjestimme toukokuussa 2021 tulostenjulkistuswebinaarin, jossa tutkimustuloksiamme olivat
kommentoimassa sijoitusalan asiantuntijoista koostuva raati, jossa mukana olivat Finsifin
puheenjohtaja Marja Karttunen, Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen ja Pörssisäätiön
toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Heidän puheenvuoroissaan nousi esille, että tutkimus
nähdään tarpeellisena ja että siitä voivat hyötyä eri tahot sijoittajista aina palveluntarjoajiin ja
säänteleviin tahoihin. Finsifin Karttunen nosti esiin puheenvuorossaan, että kiinnostus
vastuullisuuteen tuntuu olevan Suomessa kasvussa ja Tuppuraisen mukaan kasvava kiinnostus
vastuullista sijoittamista kohtaan näkyy myös Nordnetin rahastoissa. Pörssisäätiön Lounasmeri
puolestaan oli iloinen, että myös yksityissijoittajat osaavat tehdä itsenäisesti vastuullisia
sijoituksia.
Naiset ja milleniaalit sijoittavat vastuullisemmin
Tutkimuksemme mukaan sijoittajan ominaisuudet vaikuttavat hänen tekemiinsä
sijoituspäätöksiin. Tulostemme mukaan vastuullisesti sijoittavat milleniaalit eli alle 40-
vuotiaat sijoittajat sukupuolesta riippumatta. Lisäksi keskimääräistä vastuullisemmin
sijoittavat naiset, parisuhteessa olevat, lasten vanhemmat, suuremmissa kaupungeissa asuvat,
koulutetut ja äidinkieleltään ruotsinkieliset sijoittajat. Tutkimustulostemme perusteella myös
koulutusala vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Liiketaloudellisen ja teknillisen koulutuksen saaneet
sijoittajat sijoittavat keskimäärin enemmän perinteisten sijoitusstrategioiden mukaisesti kuin
sijoittajat keskimäärin, eivätkä seuraa yhtä usein vastuullisia tai eettisiä sijoitusstrategioita. Sen
sijaan palkkataso tai tilanne työelämässä (opiskelija, töissä, eläkkeellä) ei vaikuta valittuun
sijoitusstrategiaan.
Muutokset sijoitusvarallisuuden vastuullisuudessa
Vastaajat arvioivat, että vastuullisten sijoitusten osuus heidän salkuissaan on tällä hetkellä noin
45 %. Viiden vuoden kuluessa keskimäärin jo 57 % sijoituksista arvioitiin olevan sijoitettu
vastuullisiin kohteisiin. Keskimääräisestä noususta huolimatta on kuitenkin huomioitava, että
osa sijoittajista aikoo jopa laskea vastuullisten sijoituskohteiden osuutta salkussaan lähivuosien
aikana. Vertailukelpoisen ESG-datan saatavuus ja omien ESG-analyysitaitojen puute ovat
yleisimpiä syitä olla sijoittamatta vastuullisesti.
Vastuullisen sijoittamisen strategioista suosituimmiksi nousivat tutkimuksen mukaan
teemasijoittaminen, negatiivinen poissulkeminen ja positiivinen suosiminen. Vastuullisuuden
osa-alueita tarkasteltaessa kävi ilmi, että ESG-tekijöitä huomioivat sijoittajat keskittyvät
sijoituspäätöksiä tehdessään ensisijaisesti ympäristökysymyksiin, kun taas esimerkiksi
yritysten verovastuullisuus tai työntekijäkunnan monimuotoisuuden edistäminen eivät olleet
merkittäviä seikkoja sijoituskohdetta määriteltäessä.
Pandemian vaikutus sijoituskäyttäytymiseen
Pandemian myötä julkisuudessa on pohdittu sitä, että viekö akuutin maailmanlaajuisen kriisin
ratkaisu huomion pois vastuullisuudesta. Kysyimmekin tutkimuksessamme pandemian
vaikutuksesta sijoittajien käyttäytymiseen liittyen. Vastaajien joukosta löytyi kuitenkin
reaktioita molempiin suuntiin. Osa vastaajista ilmoitti aloittaneensa sijoittamisen pandemian
aikana tai lisänneensä sijoitustensa määrää, kun taas osa sijoittajista kertoi esimerkiksi
keskittyneensä vastuullisempiin sijoituskohteisiin pandemian vuoksi. 38 % vastaajista
kuitenkin arvioi, että pandemia ei ole vaikuttanut heidän sijoituskäyttäytymiseensä.
Emilia Vähämaa & Hanna Silvola
Hankenin kauppakorkeakoulu
Taustaa: Tutkimusprojektin toteuttivat apulaisprofessorit Hanna Silvola and Emilia Vähämaa
(Hankenin kauppakorkeakoulu) ja professori Bonnie Buchanan (University of Surrey, UK).
Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla yhteistyössä Nordnetin kanssa. Nordnet avusti tutkimusryhmää vastaanottajien tavoittamisessa. Kyselyaineisto kerättiin aikavälillä 14.12.2020 – 31.1.2021. Aineisto koostuu 5 030 vastauksesta.
