Kestävyys raportointina — vai analyysina?
Vuoden vaihtuessa moni sijoittaja ja asiantuntija tekee katsauksia menneeseen ja suunnittelee tulevaa. Vuosi- ja kestävyysraportointi ovat monelle olennainen, ja joillekin pakollinen, osa tätä rytmiä. Samalla tämä on luonteva hetki pysähtyä miettimään, mitä kaikkea käytössä oleva data voisi kertoa, jos sitä katsottaisiin hieman eri kulmasta.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miten kestävyysdataa voi käyttää salkun rakenteen ja riskien ymmärtämiseen — analyysina, ei ohjauksena eikä raportointina.
Kestävyysdataa tarkastellaan usein vastuullisuuden ja arvojen näkökulmasta, ja se on tärkeää. Sijoittajalle se on kuitenkin ennen kaikkea riskienhallinnan väline ja tapa tunnistaa rakenteellisia altistuksia, kuten riskikeskittymiä tai eroja salkkujen rakenteessa.
Riskikeskittymät näkyvät myös kestävyysdatan kautta
Riskikeskittymät ovat tänään sijoittajien keskiössä: Yhdysvallat-paino, teknologiajättien suuri osuus indekseissä ja mahdollinen kuplariski puhuttavat monia. Näitä tarkastellaan yleensä perinteisten tunnuslukujen ja faktoreiden kautta, mutta niitä voi analysoida myös kestävyysdatan avulla.
Siinä missä salkunhoitaja voi raportoida salkun olevan painottunut kasvuun ja Yhdysvaltoihin, sijoittajaa voi kiinnostaa aivan yhtä lailla, onko salkku altistunut hiili-intensiivisille liiketoimintamalleille, kasvaville jätevirroille tai yrityksille ilman verifioituja päästötavoitteita. Kestävyysdata pystyy avaamaan paljon näkökulmia.
Kestävyystekijät eivät ole faktoreita — mutta ne käyttäytyvät salkussa faktorin tavoin
Kestävyystekijät eivät ole faktoreita kuten arvo, koko tai momentum, mutta ne muodostavat systemaattisia altistuksia, jotka käyttäytyvät salkussa faktorin tavoin. Ne kertovat, millaisille liiketoimintamalleille, hallintorakenteille ja resurssiriippuvuuksille salkku on altistunut; usein tavoilla, jotka eivät näy perinteisissä tunnusluvuissa.
Kestävyysdata tarjoaa satoja mittareita, joiden avulla näitä rakenteita voi tarkastella. Alla on yksinkertainen vertailu kahdesta suomalaisesta Eurooppa-rahastosta. Vertailu koskee kahta aktiivisesti hoidettua eurooppalaista osakerahastoa, jotka sijoittavat pitkälti samaan universumiin, mutta joiden salkut on rakennettu eri tavoin.
Tehokkuusluvut per 1 MUSD liikevaihtoa. Lähde: Impact Cubed.
Kuten taulukosta näkyy, saman sijoitusuniversumin sisällä rahastojen rakenteelliset altistukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kaksi näennäisesti samanlaista rahastoa voi olla rakenteeltaan yllättävän erilaisia.
Mitä sitten? Taulukon luvut kertovat, että rahastot ovat altistuneet erityyppisille riskeille. Korkeampi hiili-intensiteetti ja suurempi osuus fossiilisektorilla tarkoittavat suurempaa siirtymäriskiä ja regulaatioherkkyyttä. Heikompi jäte- ja vesitehokkuus viittaa puolestaan operatiivisiin ja resurssiriskeihin: kustannuspaineisiin ja lupaprosesseihin.
Kun nämä erot yhdistyvät, kaksi rahastoa voi käyttäytyä hyvin eri tavoin tulevissa shokeissa, vaikka ne näyttäisivät historiallisten tunnuslukujen valossa hyvin samanlaisilta.
Käytännössä tämäntyyppinen analyysi nostaa esiin kolmenlaisia riskejä: siirtymäriskejä (regulaatio, hinnoittelu ja teknologiamuutokset), operatiivisia ja resurssiriskejä (energia, vesi, jäte) sekä strategisia riskejä (onko yritysten suunta linjassa toimintaympäristön muutoksen kanssa). Näihin ei ole yhtä “oikeaa” vastausta — tarkoitus ei ole poistaa kaikkia riskejä, vaan tehdä niistä näkyviä ja suhteuttaa ne sijoittajan tavoitteisiin: tuottoon, hajautukseen ja riskinkantokykyyn.
Ei ESG-erillismaailmaa — vaan osa salkkuanalyysiä
Kestävyysdata ei ole erillinen “ESG-maailma”, vaan yksi tapa tarkastella samaa salkkua eri näkökulmasta.
Yksi käytännöllinen tapa lähestyä tätä on analysoida salkkua ja tunnistaa sen riskikeskittymiä suhteessa omaan vertailuindeksiin tai neutraalipainoon. Jos poikkeama on suuri, esimerkiksi merkittävästi korkeampi altistus fossiilisektorille, hiili-intensiivisille liiketoiminnoille tai resurssiriippuvaisille yhtiöille, sijoittaja voi kysyä itseltään, onko hän tietoisesti halukas kantamaan tämän tyyppistä konsentraatioriskiä.
Tämä on samaa ajattelua kuin silloin, kun puhutaan keskittymäriskistä Yhdysvaltoihin tai suuriin teknologiayhtiöihin: ero ei ole moraalinen, vaan rakenteellinen.
Jos kestävyysdata jää raportointiharjoitukseksi, se menettää arvonsa sijoittajalle, mutta integroituna osaksi analyysiä se voi paljastaa rakenteita, joita muuten ei nähdä.
Kun sijoitusympäristö muuttuu entistä keskittyneemmäksi ja rakenteellisesti monimutkaisemmaksi, riskien ymmärtäminen useasta kulmasta on perushygieniaa. Kestävyysdata on yksi tapa tehdä juuri tätä — ei moraalina eikä raportointina, vaan analyysina.
Kysymys ei välttämättä ole siitä, pitäisikö sijoittaa “kestävämmin”, vaan siitä, näemmekö salkkumme riittävän tarkasti.
Lisälukemista ja avointa dataa
Tämän kirjoituksen pohjana on käytetty Impact Cubedin julkaisemia tutkimuksia ja dataa, joka on avoimesti saatavilla:
- Sustainability factor returns – avoin sivusto jossa 15 kestävyysmuuttujan tuotto viimeisen 10 vuoden ajalta. (linkki)
- Sustainability Factor Returns Analysis – The risk/return characteristics of 15 ESG factors (linkki)
- Gender Equality Materiality Check (linkki)
Entä tuotto? Kuva alla esittää kolmen kestävyyteen liittyvän muuttujan long/short-tuottokehitystä globaalissa osakeuniversumissa. Salkut eroavat toisistaan sen mukaan, minkä mittarin perusteella yhtiöt on järjestetty ja jaettu ryhmiin. Kussakin tapauksessa salkku on pitkä (long) mittarin mukaan parhaissa yhtiöissä (ylin 20 %) ja lyhyt (short) heikoimmissa (alin 20 %).
Ylin käyrä kuvaa jätetehokkuutta, keskimmäinen hiilitehokkuutta ja alin ympäristön kannalta hyödyllisen liikevaihdon osuutta. Kaikki salkut on rakennettu yhtä suurin painoin ja päivitetty kuukausittain. Salkkujen sektoripainot vaihtelevat.
Se, että jätetehokkuus on historiassa tuottanut eri tavoin kuin hiilitehokkuus, ei tarkoita, että näin olisi jatkossa, mutta se kertoo, että ne heijastavat erilaisia taloudellisia mekanismeja. Jätetehokkuus liittyy usein operatiiviseen tehokkuuteen, kun taas hiilitehokkuus liittyy enemmän siirtymäriskiin ja regulaatioon. Näin nämä muuttujat edustavat erilaisia tapoja olla altistunut tulevaisuuden epävarmuuksille.
Mikael Fast
Partner, Consultant, Impact Cubed
