Suomi & kestävä kehitys
Suomi toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa, Agenda 2030 (SDG tavoitteet), perinteisen strategian sijaan julkishallinnon, yritysten, yhteisöjen sekä muiden toimijoiden, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksilla. Sitoumuksissa asetetuista tavoitteista raportoidaan kahdeksan eri teeman mukaisesti, jotka sisältävät kaikki Agenda2030:n 17 päätavoitetta. Sitoumuksia on annettu jo yli 3000. ”Kuinkahan monta sitoumuksen allekirjoittaneista on sijoitusalan toimijoita, Finsifin jäseniä, jotka voivat omalla vastuullisen sijoittamisen strategiallaan vaikuttaa Agenda 2030 toimeenpanoon Suomessa?”
Torstaina 5.10 juhlittiin Kestävän kehityksen toimikunnan 30-vuotista taivalta ”Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus”-tapahtumassa, Maijansalissa kirjasto Oodissa, jossa palkittiin 2022 vuoden parhaat sitoumukset. Finsifin hallituksen puheenjohtaja on toiminut useamman vuoden ajan Kestävän kehityksen toimikunnan varajäsenenä.
Tapahtumassa korostui toiveikkuus tulevasta, kannustus tieteellisen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja nuorten roolin merkitys osassa kestävyysratkaisua ja sen valjastamaton potentiaali esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen osalta. Kestävän kehityksen toteutumista seuraavan raportin, Global Sustainable Development Report (GSDR), avain havaintoja nostettiin esille tilaisuudessa ja raportti on ladattavissa täältä. Tapahtumassa palkittavien yhteiskuntasitoumusten joukosta mieleen jäi erityisesti S-ryhmän monikanavainen oma media Yhteishyvä. Yhteishyvä on hyvä esimerkki median mahdista kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttamisen osalta kestävän kehityksen kysymyksissä ruokaan ja ruokailuun liittyen. Yhteishyvä tavoittaa viikoittain miljoonia lukijoita ja sen reseptit on suunniteltu tukemaan terveellistä, kasvispainotteista ruokaa huomioiden suolan, rasvan ja käytettävän sokerin käytön. Ruokien valmistuksessa kiinnitetään huomiota myös käytettäviin resursseihin- uunin järkevä hyödyntäminen isommille annoksille tai esimerkiksi leipomiseen tarvittavien astioiden määrä tiskin minimoimiseksi. Myös reseptien ainesosat pyritään pitämään suppeana ruokahävikin välttämiseksi. (Tapahtuman tallenne on kaikille avoin ja katsottavissa täältä.)
Ajatuksia herättäneitä havaintoja vallitsevasta vastuullisuuskeskustelusta ja yhteistyön mahdollisuuksista
Kestävän kehityksen tavoitteiden ja puhtaan, sallivan ja tasa-arvoisen maapallon, elinympäristömme vaalimiseksi, toiminta vaatii laaja-alaista yhteistyötä Suomessa. Yhteistyön merkitys kasvaa kestävyysmurroksessa – sijoittajat, yritykset, valtionvalta ja median mahti ovat avainasemassa osana kestävän kehityksen toimeenpanoa. Teknologiat, prosessit, raportointi ja tutkitun tieteen hyödyntäminen yritysten strategisissa päätöksissä sekä osana vastuullisesta sijoittamisesta, ovat Suomen valttikortti. Olemme monella osa-alueella edelläkävijöitä ja opimme pois siiloista kohti kokonaisvaltaista yhteistyötä.
Finsif järjesti kesällä yhteistilaisuuden Suomen UN Global Compact Network Finlandin kanssa, jossa käsiteltiin YK:n Global Compact -yritysvastuualoitetta, sijoittajan apuvälinettä, johon useat vastuullisen sijoittamisen käytänteet pohjautuvat. Kansainväliset viitekehykset, normit ja standardit on vakiintunut osa vastuullista sijoittamista. Ne yhtenäistävät käytänteitä ja edistävät vastuullisuuden toteutumista (lisätietoa sijoittajanäkökulmasta Anna Varpulan blogissa).
Media ja median osaaminen on edelleen valjastamaton mahti kestävyyskeskusteluissa– kuluttajien vastuuta korostavasta uutisoinnista olisi siirryttävä ratkaisemaan asioita systeemitasolla, muutos ei ole yksittäisten kuluttajien varassa. Myös terminologian käytössä ja uutisoinnin näkökulmissa on tarkennettavan varaa oikean tiedon välittymiseksi.
Lainsäädännön kehitys edesauttaa kehittämään vastuullisuutta sanoista teoiksi
(mm. kestävyysraportointia koskeva direktiivi CSRD, kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus, sekä entistä läpinäkyvämpään viestintään ohjaava Green Claims -direktiivi, joka soveltuu ympäristöväittämien esittämiseen ja niiden perustelemiseen). Ilman oppirahoja tai pitkäjänteistä työtä vastuullisuus ja vastuullinen sijoittaminen ei kuitenkaan onnistu, mikä näkyy kasvaneiden oikeustapausten kasvuna. Tähän päteekin sanonta ”No Pain- No Gain”.
Vastuullisuustyön ytimessä on liiketoimintalähtöisyys ja lisäarvon tuottaminen- tämä on näkynyt yrityksissä muun muassa toimenkuvien ja henkilöstön yhteistyön muutoksena. Yrityksissä esimerkiksi tiettyjen ympäristösertifikaattien parissa ”puuhastelusta” on vastuullisuus kysymykset siirretty talousjohtajien ja yritysten hallitusten pöydille, ja raportoinnissa ovat mukana viestinnän ohella muut yritysten avainhenkilöt. Vastuullisuuden parissa työskenteleville henkilöille on kysyntää eri profiileilla ja monimuotoisen henkilöstön sekä osaamisen merkitys on noteerattu. Yritysvastuu on kilpailuedun saavuttamista ja yrityksen olemassaolon varmistamista sekä uusien toimitapojen tuotteiden tai palvelujen kehittämistä.
Vastuullisen sijoittajan näkökulmasta yritysten ja sijoituskohteiden vastuullisuutta sekä käytettäviä lähestymistapoja tarkastellaan riski-tuotto näkökulmasta. Vastuullisen sijoittamisen osaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden profiloitua edelläkävijänä ja saada kilpailuetua markkinoilla. Ajantasainen data, sen saatavuus ja mitattavuus ovat avain asemassa. Vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat ovat kehittyneet kriittisten toimialojen poissulkemisesta moniulotteiseksi tarkastelukokonaisuudeksi alati muuttuvassa ympäristössä. Tulevan kestävyysraportoinnin (CSRD) myötä vastuullisuuslupauksille tulee olla vastinetta ja niiden tulee näkyä myös lukuina yritysten taseessa ja tuloslaskelmassa. ESG-asiantuntijoista ja vastuullisen sijoittamisen osaajista on lisääntynyt kysyntä markkinoilla niin sijoitus- ja varainhoitopuolella kuin eri alalla kasvavien palveluntarjoajien joukossa.
Nähtäväksi jää lisääntyvätkö vastuullisuusosaajien paikat myös pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanoissa, sillä hiljattain julkaistun Gaian selvityksen mukaan vain noin neljänneksellä pörssiyhtiöiden hallituksista on vastuullisuudesta vastaava hallituksen jäsen vastuullisuutta koskevan tehtävänimikkeen tai tälle asetetun vastuualueen mukaan. (HS 23.9.2023).
Ilman turbulenssia toimintaympäristössä niin globaalien haasteiden kuin laajoja investointeja vaativassa vastuullisuustyössä niin yrityksissä kuin vastuullisen sijoittamisen toimikentällä, ei tulla selviämään. Lakikanteet ja oikeudenkäynnit ovat räjähdysmäisesti kasvaneet ja ne ovat muun muassa kansalaisjärjestöjen aktivismin muoto vaikuttaa erityisesti ilmastoon liittyvissä vastuullisuuskysymyksissä. YK:n tänä vuonna julkaistun raportin mukaan ilmastoon liittyvien lakitapausten määrä on noussut räjähdysmäisesti- vuonna 2017 tapauksia oli 884 kpl ja 2180 kpl vuonna 2023 (YK Climate Litigation Report-Status Review 2023). Lakikanteita koskevat ennakkotapaukset koskevat niin valtioita, yrityksiä kuin yksittäisiä henkilöitä (hallituksen jäsenet).
Finsif tukee vastuullista sijoittajaa
Finsif on vakiinnuttanut paikkansa vastuullista sijoittamista edistävänä foorumina Suomessa ja on pohjoismaisella tasolla edelläkävijä verkosto, jossa toiminnalla on kunnianhimoiset tavoitteet ja niiden toteuttamista jatketaan saumattomasti yli Finsifin hallituskausien. Finsifin toiminta houkuttaa runsaan joukon ehdokkaita Finsifin hallituksen jäseniksi ja foorumin menestystekijä on monipuolinen vastuullisen sijoittamisen osaajajoukko (hallitus 2023, hallitushaku 2024).
Finsif on lähes viisinkertaistanut jäsenmääränsä (jäsenet 2023) perustamisvuoteen 2010 nähden ja jatkaa kasvuaan jo lähes 100 jäsenen verkostona. Jäsenille (sijoittajat, varainhoitajat ja palveluntarjoajat) suunnatussa toiminnassa hyödynnetään viimeisintä vastuullisen sijoittamisen tutkimustietoa sekä tapausesimerkkejä eri vastuullisen sijoittamisen näkökulmista, reagoidaan ajan ilmiöihin ja tehdään yhteistyötä keskeisten vastuullisuutta ja vastuullista sijoittamista edistävien toimijoiden kanssa ytimessä lisäarvon tuottaminen vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta. Monipuolisen tapahtumatuotannon ohella Finsif tuottaa selvityksiä ja markkinakatsauksia, joista viimeisimpänä FIBS, KPMG ja Finsifin yhteistyöselvitys ”Kestävyysraportoinnin nykytila Suomessa”.
Tekoäly tai data ei tule yksinään ratkaisemaan yritysten vastuullisuustyön tai vastuullisen sijoittajan menestysreseptiä. Vaatimustaso tiedon sisälukutaidossa ja sen organisaatiokohtaisessa tarkastelussa sekä osana päätöksentekoa, tulee nousemaan entistä keskeisempään rooliin. Finsif jatkaa työtä vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi tukien jäseniä, mutta myös yleisen vastuullisen sijoittamisen keskustelun ja tiedon äänitorvena.
Leila Räsänen
toiminnan koordinaattori
Finsif- Finland´s Sustainable Investment Forum
Lisätietoa
Hallitushaku 2023
Finsif hallitus ja työryhmät 2023
Finsif tukee Stipendein vastuullisen sijoittamisen työtä
Blogi -Raportoinnilla on keskeinen rooli sijoituspäätöksiä tehtäessä-voittajat yhdistävät teot ja viestinnän – Merja Kivelä, hallituksen puheenjohtaja, Finsif
Kansainvälinen yhteistyö– Pohjoismaat (NordicSIF) ja Eurooppalainen (Eurosif) yhteistyö
